Kokemuksia kenialaisista kirjastoista 2010 -luvulta

Kirjastojen koulukirjat ovat kovassa käytössä.

Lupasin kirjoittaa joitakin ajatuksia omista kirjastokokemuksistani Keniassa. Yritin vähän etsiä asiasta myös taustatietoja.

Furaha Seed Academy (FSA) -kirjaston kirjasto

Aloitan loppupäästä. Keväällä 2016 pääsin tutustumaan Yalassa Länsi-Keniassa Furaha Seed Academy -koulun kirjastohankkeeseen. Suomi-Kenia Seuran hallituksessa olimme haikailleet kirjastoprojektista, mutta vähäisten voimavarojen vuoksi siitä ei ollut tullut mitään. Vaikka mahdollisuuksia olisi ollutkin. Mieluista yhteistyötä Seed ry:n kanssa oli viritelty ja ennen jatkoa halusin käydä tutustumassa kouluun ja erityisesti koulun kirjasto -hankkeeseen.  Kirjaston rakennustyömaa oli jo hyvin pitkällä, mutta sisäosien viimeistely oli vielä kesken. Rahan puute on pitkittänyt rakennuksen valmistumista ja toiminnan aloittamista. Toivon, että nyt aloitetut Harambee -projektit sekä Keniassa että Suomessa tuovat rahaa niin paljon, että kirjastosta tulee elävä koko yhteisön olohuone.

Kuvissa FSA -kirjaston rakennusvaihe keväällä 2016.

Nakuru Training Instituten (NTI) kirjasto

Ensimmäinen kosketukseni kenialaiseen kirjastoon tapahtui vuonna 2010, kun olin vapaaehtoistyössä Nakuru Christian Professionals Associationin 2000 -luvun alkupuolella rakennuttamassa ammattikoulussa Nakuru Training Institutessa. Koulun rakentamisessa oli mukana suomalainen kumppani Nakurun Lapset ry ja rakentamiseen saatiin Suomen ulkoministeriön hanketukea noin 10 vuoden ajan. Kouluun suunniteltiin heti alussa myös kirjasto, jossa oppilaat voivat tehdä koulutehtäviään. Kirjasto palveli ainoastaan koulun oppilaita sekä henkilökuntaa.

Ensimmäisen vierailuni aikana ostin paikallisesta kirjakaupasta useiden kenialaisten kirjailijoiden kirjoja. Niiden löytäminen ei ollut helppoa, sillä kirjakaupat olivat täynnä pääasiassa koulukirjoja. Oppilaiden keskuudessa lukuintoa riitti, kirjat lainattiin lähes käsistä. Kirjaston hyllyyn ei ollut varaa ostaa kaunokirjallisuutta, vaan hyllyt täyttyvät pääasiassa lahjoitusvaroin saadusta ammatillisesta kirjallisuudesta ja lisäksi siellä on luettavissa päivän sanomalehdet. Useimmat kirjat oli saatu lahjoituksina. Löysin vuonna 2014 kirjastosta yllättäen myös suomalaisten Maija Baricin ja Kristiina Louhin mainion The Puppet Theatre -kirjan. Tässä linkki koulun verkkosivulle: http://ncti.ac.ke/

Kenyan National Library services -kirjasto Nakurussa

Bongasin kuvia kirjastosta suomalaisen kirjastonhoitajan Facebook -sivulta. Hän kehui kirjastoa hyvin moderniksi ja mieleen jäi mm. maininta samoista Suomessakin käytössä olevista kansainvälisesti hyväksyistä kirjojen luokitusjärjestelmistä. Seuraavalla Kenian vierailullani pyysinkin yhtä nakurulaista ystävääni mukaan kirjastovierailulle.

Kirjastossa jouduimme valokuvaamispyynnön vuoksi kirjastonjohtajan huoneeseen, jossa kehkeytyi pitkä keskustelu kirjastolaitoksesta. Johtaja oli hyvin kiinnostunut suomalaisista kirjastoista samoin kuin jonkinlaisen yhteistyön rakentamisestä. Erityisesti häntä kiinnosti kirjojen lainaaminen, sillä kirjojen lainaaminen kirjastosta kotiin ei siellä ollut mahdollista. Kirjoja sai käyttää ja lukea vain kirjastossa. Lisäksi hämmästyttävää hänestä oli, että Suomessa myös musiikki- ja elokuvatallenteita lainattiin asiakkaille.

Kirjastossa on hyvät tilat tietotekniikan käytölle, myös lasten käyttöön on tarjolla omia tietokoneita. Hienolla lastenosastolla oli vierailun aikana meneillään joku lastentapahtuma. Myös nuoria houkutellaan kirjastoon, lue vastikään järjestetystä nuorten koodaustapahtumasta: coding-skills-training-to-youth

Lastenosasto

Kirjaston lukusali

Kenya National Library services

Vasta tätä blogitekstiä kirjoittaessani ryhdyin ihmettelemään, mikä se Kenyan National Library services oikein on. Verkkosivujen mukaan se perustettiin 1965 Kenian hallituksen säätämällä lailla. Kirjasto tukee alueellisia ja paikallisia kirjastoja mm. antamalla neuvoja kirjastojen perustamiseen ja ylläpitoon, kirjojen luokitusjärjestelmiin, sen tehtävänä on kehittää ja luoda muita uusia palveluja kirjastoille sekä edistaa kirjastojen kautta kansakunnan luku- ja kirjoitustaitoa. Kirjastolaitoksen uskotaan tukevan erityisesti köyhiä yhteisöjä sekä kaupungeissa että maaseudulla. Verkkosivulle pääsee tämän linkin kautta http://knls.ac.ke/index.php

Kirjasto on harvinaista herkkua

Kenya National Library servicen sivulla on paljon asiaa ja hyviä päämääriä, mutta kuitenkin oma kokemukseni on, että kirjasto on Keniassa enemmän poikkeuksellinen ylellisyys kuin jokaisen kansalaisen saavutettava palvelu. Siksi yritin selvittää maassa olevien kirjastojen määrää.  Julkisia kirjastoja näyttää olevan suurin piirten yksi tai kaksi per piirikunta, aina ei sitäkään. Tässä linkki Wikipedian tietohin kenialaisista kirjastoista.

Keniassa helpoimmin kirjaston 

löytää yliopistosta, joissa se on nimenomaan opiskelupaikka. Opiskelijat asuvat yleensä pienissä solukämpissä, joissa on käytännössä vaikea keskittyä tenttiin lukemiseen. Siksi kirjastojen lukusalit ovat hyvin täynnä varsinkin tenttiaikoina. Opiskelurauha voi olla vaikeaa alemman asteisissakin oppilaitoksissa, joissa sisäoppilaitoksissa esim. lukioikäisten makuusalit saattavat olla lukittuina koulupäivän aikana ja yhdessä huoneessa saattaa nukkua kerrossängyissä 10 - 20 oppilasta.

Eldoretin yliopiston kirjaston lukusali keväällä 2014

KCA -yliopiston kirjasto

Kummilapseni Mildred opiskelee Nairobissa yksityisessä KCA -yliopistossa, jossa opiskellaan mm. kaupallisia aineita ja informaatioteknologiaa. Yliopistojen kirjastot ovat usein saaneet nimensä jonkun paikallisen tunnetun henkilön mukaan, niinpä KCA- yliopiston kirjaston nimeksi on valittu Martin Odour Otieno Library. Otieno on opiskellut Nairobin yliopiston lisäksi mm. Harward Business Scoolissa USA:ssa ja tehnyt merkittävän uran pankkimaailmassa. Tässä linkki yliopiston kirjaston sivulle: Martin Oduer-Otieno Library

Tavallinen koulukirjasto

Olen matkoilla nähnyt myös pienimuotoisia kirjastoja tavallisissa kouluissa, turvakodeissa ja lastenkodeissa. Silloin usein on kyse vain muutamasta hyllymetristä tai vähän isommasta kirjahyllystä. Mutta päämäärä on hyvä, lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen.

Ibby Finland ry:n kirjastohanke Victoriajärven rannalla

Tähän loppuun vielä lainaus Ibby Finlandin tukemasta kirjastohankkeesta Keniassa. 

"Ibby Finlandilla on kehitysyhteistyöhanke Keniassa Victoriajärven rannalla sijaitsevassa Osiri Beachin kalastajakylässä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa Osiri Beachin alueella kohentamalla asukkaisen lukutaitoa. 

Kirjasto on ainoa koko Homa Bayn piirikunnassa ja lähin kirjasto sijaitsee 60 kilometrin päässä Kisiissä. Kirjasto toimii perinteisessä mutaseinäisessä pyöreässä rakennuksessa kirjailija Adrian Onyandon perheen mailla. Kirjastoa käyttää päivittäin noin 20 ihmistä ja koulujen loma-aikana noin 50 ihmistä. Kirjastossa luetaan yhdessä ääneen Reading Party -tapahtumissa."

Ibby Finlandin suureksi ansioksi on luettava myös se, että se on tuottanut ensimmäisen luonkielisen aapisen. Yksi syy lasten lukutaidon heikkouteen Keniassa voi olla se, että suuri osa lapsista ei voi käydä koulua omalla äidinkielellään.

Lisää tietoa Ibby Finlandista: https://ibbyfinland.wordpress.com/kehitysyhteistyo/

Irmeli Puntari

FSA -kirjasto – Oppimisen ja osaamisen keskus

Kirjasto on meille suomalaisille ollut erinomainen mahdollisuus tutustua eri maiden kirjailijoiden tuotantoon ja sitä kautta avartaa maailmankuvaamme. Matkailu ei aina ole ollut niin runsasta kuin se nykyään on. Lainattavat kirjat ovat mahdollistaneet tiedon saannin ja mielikuvien luonnin muista maista, kulttuureista ja ihmisistä.

Keniassa kadulla myydään paljon käytettyjä koulukirjoja.

Keniassa kirja

on monelle ylellisyystuote. Kirjakaupoissa on pääasiassa koulukirjoja, joita myydään myös kaduilla käytettyinä. Edes lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Ei ole takeita, että jokaisella oppilaalla olisi omat koulukirjat. Niitä ei välttämättä ole edes saatavissa ja jos on, niin hinta on rajoittavana tekijänä niiden hankinnalle. Suullisesti kerrottu ja toistettu tieto on yleistä koulujenkin opetusmenetelmänä.

FSA (Furaha Seed Academy) -koulun kirjasto tuo aivan uusia mahdollisuuksia oppilaiden ja opettajien ulottuville. Vastaavaa saa lähiseuduilta ja vähän kauempaakin hakea.

Koulukirjat

uuden opetussuunnitelman mukaisesti kaikille FSA -koulun oppilaille on sitoutunut omalla tukihankkeellaan kustantamaan Vantaan Rotaryklubi ry. Kirjat sijoitetaan kirjastoon, josta opettajat ja oppilaat voivat lainata niitä.

Kaunokirjallisuutta

on jo nyt kirjaston kokoelmissa. Yksin tai lukupiirissä lukemalla saa mielikuvituksen lentämään. Afrikkalaiset eläintarinat, kenialaisten kirjailijoiden teokset samoin kuin Viisikot, Harry Potterit, muumit ja monet muut kirjat tuovat tarinoillaan jännitystä koulun ja lastenkodin lasten vapaa-aikaan.

Lukemisen hyödyt

ovat moninaisia ja tutkitusti tunnustettuja. Parempi koulumenestys, sosiaalisuuden lisääntyminen, kyky käsitellä vaikeita asioita omassa mielessään, kommunikoida perustellen sanomaansa, rikkaan puhetaidon kehittyminen, mahdollisuus kasvaa aktiivisempaan nuoruuteen ja aikuisuuteen jne. Kaikki nämä ovat ihmistä kehittäviä ominaisuuksia!

Oman osansa kirjastoon tuo mahdollisuus päästä internettiin ja sitä kautta käsiksi tietoon ympäri maailmaa.

Erkki Kyllönen

Miksi minä tuen Harambeeta?

Lukeminen – ei se niin helppoa ole!

Harrastan lukemista. Luen aktiivisesti, lähes päivittäin. Arvostan lukemalla hankittua tietoa ja sen siirtämistä päivittäiseen elämään. Kun lapseni olivat pieniä, luin heille kirjoja ja nyt kun on mahdollisuus lukea kolmannelle polvelle, teen sen ilolla jälleen. Näen kuinka luettu, kuultu, kertomus, satu tai runo vaikuttaa lapsen kehitykseen.

Mutta huomaammeko virheet, joita lukiessamme teemme? Tai tiedostammeko mistä virheet johtuvat? Itse olen elämässäni törmännyt tähän asiaan. Mitä kun k,m,r,s kirjaimet vaihtavat paikkaa? Mitä kun kirjoittaa kirjaimen e ja paperilla tai näytöllä onkin numero 4? Mitä kun auton rekisterinumeroa ei saa selville ennen kuin useamman lukukerran jälkeen. Z,X ja G kirjaimet sekoittuvat tai vaihtavat paikkaa. Lukihärö!

Lukihäiriöni johtuu ristikkäisdominanssista. 

Aivoni välittävät viestejä ensisijaisesti oikean käteni ja jalkani kanssa. Kun kirjoitan, olen oikeakätinen. Kun lähden kävelemään, olen oikeajalkainen. Mutta kun katson, vasen silmäni on se, joka välittää ensisijaisesti viestiä. Tästä seuraa häiriöitä viestinvälityksessä.

Mikä siis avuksi? 

Wikipediaa siteeratakseni: "Lukivaikeuden hoitamiseen voidaan käyttää muun muassa neuropsykologista kuntoutusta ja puheterapiaa. Tavallisin ja tutkituin menetelmä on kuitenkin sellainen erityisopetus, jonka tavoitteena on fonologisen tietoisuuden (tietoisuuteen ottaa kieli tietoisen tarkastelun alle) kehittäminen. Kuntoutuksen ajankohta on yleensä lukemaan oppimisen yhteydessä. Sen tehoon vaikuttaa merkittävästi lapsen motivaatio ja lukuharrastus." 

Aktiivinen lukeminen on hyväksi!!

En ole yksin harmini kanssa. Tämä on yleistä – meitä on paljon! Myös Afrikassa – Keniassa.

Miksi tuen FSA -kirjasto – Oppimisen ja osaamisen keskus Harambee kampanjaa? 

Tässä on yksi hyvä syy. Yalan lapsille tuskin on parempaa apua tarjolla? Lukeminen auttaa, vaikka ei edes tietoisesti hoitomuotona käytettynä, lapsia kehittymään, oppimaan, lukemaan paremmin, oikein, sisäistäen, vaikeudet voittaen, kehittyen ihmisenä...

Mielestäni Kirjasto Keniaan on huippujuttu! Annan sille täyden tukeni!

Erkki Kyllönen 

(Kirjoittaja on blogin pääkirjoitusten kirjoittaja kuukausilta touko-, kesä- ja heinäkuu) 

Kirje Yalasta

FSA -koulun yhteydessä olevan Riannas -lastenkodin lapset pääsevät nauttimaan kirjaston palveluista. Koulupäivän jälkeen kirjat ilahduttavat, niitä lukiessa lukutaito kehittyy ja lasten mielikuvitus matkaa kuvien ja kertomusten mukana. Ohessa muutamia lainauksia viimeisimmästä kirjeestä, joka Yalasta saapui.

Rosemary
loves to read story books even though she doesn´t know to read and she doesn´t really understand the language if you read for her. But she enjoys seeing the pictures and pretending to read while the bigger ones are also reading. She still loves playing games and is really active.

James
loves to spend his free time playing games and reading storybooks. His reading skills have really improved lately. He keeps reading his favorite book again and again.

Kenneth
is performing well and active with doing his homework and spending time with storybooks to improve his reading skills. He really enjoys in playing board games and doing sports.

Emma
is still big fan of photographing.

Furaha Seed Academy (FSA)

on suomalaisen Seed ry:n avustuksella rakennettu koulu Länsi-Keniassa, Yalan kylän keskustassa. Koulu tarjoaa esi -ja alemman asteen opiskelumahdollisuudet vuonna 2005 perustetun Riannas Furaha -lastenkodin lapsille ja Yalan muille koululaisille. Kylän lapset maksavat koulunkäynnistään. Lukukausimaksuun sisältyy kouluruokailu.

Kimmoke kouluprojektiin

syntyi noin kymmenen vuotta sitten halusta luoda hyvät opiskelumahdollisuudet lastenkodin reilulle 40 lapselle. Alueen yleisissä kouluissa luokkakoot ovat erittäin suuria ja opettajien työskentelymahdollisuudet heikkoja. Välineitä opettamiseen ja oppimiseen puuttuu. Näistä johtuen oppimistulokset ovat huonoja ja koulupudokkuus yleistä.

FSA -koulu

on paikallisten hallinnoima ja omistama. Koulun päivittäistä toimintaa johtaa Patrick Aweyo  yhdessä Tom Josephin kanssa.

Koulun opetuksesta vastaa rehtori yhdessä 16 opettajan kanssa. Oppilaita koulussa on reilut 200. Koulussa noudatetaan Kenian opetussuunnitelmaa ja käytetään sen mukaisia oppikirjoja. Oppimistulokset ovat olleet rohkaisevia. Laadukas opetus ja hyvät työskentelymahdollisuudet tarpeen mukaisin välinein ovat poikineet kerta toisensa jälkeen hyviä tuloksia ja koulun taso on laajalti tunnustettu.

Seed ry

on panostanut erityisesti koulun hallinnon kehittämiseen. Vuosittain järjestettävissä seminaareissa koulun hallinto on luonut itselleen rakenteet hyvälle johtamistavalle. Seminaarin pääluennoitsijoina ovat toimineet Marjo Kyllönen yhdessä kenialaisten Zedekai ja Joy Otolon kanssa.

FSA -kirjasto – Oppimisen ja osaamisen keskus

tuo omalta osaltaan lisäarvoa koululle. Mahdollisuus itsensä sivistämiseen kirjojen, taiteen, vapaan tiedonsaannin ja kehittävän kulttuurin kautta avaa oppilaille ja kylän väelle uuden maailman kirjaston valmistuttua!

Erkki Kyllönen