perjantai 7. joulukuuta 2018

Yalan aapiset


Kenialaisessa kirjakaupassa suurin osa kirjoista on koulukirjoja.
Vantaan Rotaryklubi on lupautunut hankkimaan Furaha Seed Academy -koulun kirjastoon eri luokilla käytössä olevia oppikirjoja ja sen lisäksi joukon muita opetuksessa tarvittavia käsikirjoja. Kirjat hankitaan yhteistyössä Seed ry:n kanssa sen jälkeen, kum heidän oma keräys on päättynyt ja kirjaston tilat ja hyllyt on saatu valmiiksi. Rotaryklubissamme hanke kulkee Yalan aapiset -nimellä.

Miksi koulukirjoja

Kenialaisessa koulussa ei tällä hetkellä ole juurikaan oppilaiden käytössä olevia koulukirjoja. Meidän on Suomessa jonkin verran vaikeata edes kuvitella miten lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen, historian, fysiikan tai kemian oppiminen voi tapahtua ilman oppilaan kirjoja. Niin hyvin olemme jo sisäistäneet oppikirjojen merkityksen Seitsemän veljeksen lukkarin koulusta lähtien. Nyt rotarit ovat päättäneet auttaa tässä asiassa FSA -koulua Yalassa ja varustaa kirjasto eri ikäluokkien tarvitsemilla oppikirjoilla.

Koulukirjoja myydään paljon myös käytettynä kaduilla

Miten rotarit osallituvat kehitysyhteistyöhön

Rotaryjärjestön suurin, pitkään toiminnassa ollut, yli miljardin euron kansainvälinen projekti on POLIO+ projekti. Poliota on maailmalla enää muutama tapaus vuodessa, ja voi kysyä, miksi tämä uhraus vieläkin. Kuitenkin, jos rokotuskampanjoita ei nyt pidettäisi yllä rotarien ja Bill ja Melinda Gates Foundationin säätiöiden varoilla, meillä olisi käsissämme epidemoita useissa osissa maapalloa. Siksi polio on juurrutettava pois kuten isorokko aikoinaan. Terveydenhoidon alueella Suomen rotarien merkittävin hanke puolestaan on Tansanaissa pyörivä Lääkäripankki, johon suomalaisia lääkäreitä osallistuu lyhyillä komennuksilla.

Koulutuksen saralla tunnetuin Suomen Rotaryjärjestön avustama koulutushanke on Ahtisaari -koulu Namibiassa. Keniassa taas Forssan klubi on kunnostautunut organisoimalla usean vuoden kouluprojektin Eldoretissa. Samalla tavoin Vantaan Rotaryklubi pyrkii myös olemaan esimerkkinä kehitysyhteistyöhankkeissa. Me olemme olleet mukana LiiKe ry:n projektissa konkreettista hyvää tekemässä muutamassa tansanialaisessa koulussa. LiiKe on järjestö, joka tuo liikuntaa tansanialaiseen koulusysteemiin. Liikunta ja urheilu ovat sinänsä tärkeitä, mutta kuten elämässä yleensä, parhaat asiat usein saavutetaan päätoiminnan sivutuotteena. Liike ry pyrkii muuttamaan vahvassa istuvia kulttuurillisia tapoja, jotka johtavat erityisesti tytöillä koulun keskeyttämiseen lähes säännönmukaisesti. Liikunnan ohella konseptina on tyttöjen omat valistuneet vertaisryhmät.

Yhteistyötahot Keniassa

Keniassa Seed ry:n työ koulutoiminnan ja opetuksen pitkäjänteisessä kehittämisessä on tunnustuksen ansaitsevaa. Vantaan Rotaryklubi toimii Yalassa tiiviissä yhteistyössä Seed ry:n kanssa. Tämän lisäksi rotarien harjoittamaan kehitystyöhön kuuluu aina yhteistyö paikallisen rotaryklubin kanssa. Tässä tapauksessa yhteistyö järjestyy Sagamin Rotaryklubin kanssa. Sagamin kylä sijaitsee noin kuusi kilometriä Yalasta etelään. Rotaryklubin toiminta siellä on nuorta, ja rakentuu Sagam Community Hospitalin puitteisiin. Sairaala ja rotaryklubi järjestävät palvelua myös lähialueilla (mm. outreach -toiminta).

Vantaan Rotaryklubissa olemme iloisia kehittämisen yhteistyöstä Seed ry:n kanssa.

Jukka Ahokas, Ossi Leppänen
Vantaan Rotaryklubi

tiistai 13. marraskuuta 2018

Miksi kirjasto on minulle tärkeä


Alle kymmenvuotiaana lapsuudestani en muista kirjastoa. Mutta kodin lähellä olevassa kirjakaupassa kävin nuuhkimassa kirjojen tuoksua ja ihailemassa kuvia. Vieläkin muistan sen onnen tunteen, kun sain vähän viikkorahaa, jolla oli mahdollista ostaa uusi kirja. Aku Ankkaa tivattiin posteljoonilta jo monta päivää ennen sen ilmestymistä. 

Lukiossa rakastin suomen kielen opiskelua, pidin kieliopista ja kirjojen lukeminen ja jonkinlaisten raporttien kirjoittaminen sekä yhdessä analysointi tunneilla oli suurta herkkua. Ymmärrys vain ei oikein riittänyt siihen, miksi niin moni matikkalinjan pojista piti koko hommaa aivan typeränä ja tarpeettomana.

Koska opiskelin luonnontieteitä, en joutunut koskaan lukemaan sivumääräisesti valtavia kirjamääriä opiskeluaikoina. Silti kirjastojen lukusalit tulivat tutuiksi, koska niissä oli helpompi keskittyä opiskeluun kuin kotona. Elämän eri vaiheissa lukemisharrastus on vaihdellut. Myöhemmin työelämässä luin paljon työelämään liittyvää kirjallisuutta, jopa niin, että ajoittain olin huolissani siitä, etten pystynyt lukemaan romaaneja. Nyt havaitsen saman ilmiön ruuhkavuosiaan elävän lapseni elämässä.

Viime vuosina

suurta iloa on tuottanut ystäväpiiri, jonka kanssa tapaamme noin kerran kuussa ja keskustelemme yhdessä valitsemastamme kirjasta. Emme tapaa kirjastoissa, mutta joka kerta käymme pääkaupunkiseudun kirjastojen sähköisessä varausjärjestelmässä Helmetissä tarkistamassa kirjojen saatavuutta. Luemme siis harvoin aivan tuliteriä kirjoja. Yhdessä lukemisessa on sama ilo kuin lukiossa. Tulee luettua kirjoja, joita ei itse valitsisi ja joskus joudun kahlaamaan läpi jopa itselleni hyvinkin vaikealukuisia kirjoja.

Sosiaalinen media

tuntuu häiritsevän keskittymiskykyä ja on vaikeaa erottaa kaikesta kiinnostavasta aikaa pitkäjänteiseen lukemiseen. Käsityöfriikille kirjaston DVD-kirjat ja viime aikoina sähköinen audiopalvelu ovat tuoneet helpotusta asiaan. Uskomatonta, että voin tilata kirjan puhelimeeni käymättä edes kirjastossa. Radio-ohjelmassa "New York unelmoi isosti" New Yorkin kirjaston johtaja Anthony Marxillillä on unelma maailmanlaajuisesti kirjastosta, jossa missä päin tahansa maailmaa ihmisillä olisi mahdollisuus lukea verkon kautta mihin aikaan tahansa minkä tahansa kirja oman kirjastonsa välityksllä, ilmaiseksi. Hän pitää sitä suurempana vallankumouksena kuin kirjapainotaidon keksimistä.

Kehitysyhteistyö 

Aina hienommatkaan projektit ja ideat eivät kehitysyhteistyössä mene eteenpäin siksi, että yhteiskunnassa ei ole riittävästi asioiden sisäistäjiä ja osaajia, toisin sanoen ei riitä, että yksi ymmärtää, sillä ”mikään puu ei pala yksin”. Ja oppimisvalmiuksissakin on puutteita. Siksi pidän koulutusta ja kirjastoa kehitysyhteistyössä ykkösasiana. Siksi olen mukana myös tässä kirjastoprojektissa. Luin vuosia sitten Eero Paloheimon kirjan Tämä on Afrikka (2007). Tehtyään useita pitkiä matkoja eri puolille Afrikkaa Paloheimo loi omat teesinsä Afrikan pelastamiseksi. Lopetetaan kehitysyhteistyö kokonaan, tai vaihtoehtona laitetaan kaikki kehitysyhteistyövarat koulutukseen. Siihen ajatukseen oli silloin ja on edelleen helppo yhtyä. Lue lisää Paloheimon kolumnikirjoituksesta Pelastakaa Lapset -lehdessä 2/2008.


Irmeli Puntari
Suomi-Kenia Seura
Puheenjohtaja
Kirjoittaa blogia Steiner -nukeista
http://tunnenukke.blogspot.com/
Ja on kirjoittanut blogia Keniasta
http://irmelipuntari.blogspot.com/2014/

maanantai 22. lokakuuta 2018

Kirjasto ja sen merkitys?

Kenialainen opettaja Immaculate Nafula kertoo ajatuksiaan kirjoista, lukemisesta ja kirjastosta. 



Is it easy to get access to books?

The books that I favour most can´t be specific because I am not choosy when it comes to reading. I read everything be it children stories, Christian literature, books on was, women literature (on feminism), poetry is my best maybe because of its brevity in choice of words communicating broader ideas precisely and in few words. Discovery documentary books give me wide information conserning different issues / things / happenings.

What are the benefits of reading? 

The benefits of reading is that reading helps us in gathering vast information in different areas, drives out ignorance and so it´s a good leisure activity as well.

Depending on where the pupil/student environment it may be easy or not to access the literary materials. This is because of the change in times where the new generation depends on social media and spend much of their time there. Some use it positively to buy online books in series. This is only a practice by a few. In rural areas, however, it´s a bit tricky because it´s not nurtured to the young minds earlier. Many schools, communities equally do not have libraries in the rural areas like the urban areas where people both young and old can access the literary materials.

Do you yourself love reading?

Personally I love reading and I have a few books that I often buy or sometimes gifted by my friends. I hope to receive one from you too soon.

How do you find the idea of having a library?

I would build a general library covering all persons needs. By this I mean I would consider the different genders, age sets, that is, children story books would be more of pictures stories, teenager´s literature would be on social matters for example healthy relationships, drug and abuse, leadership, investment, among many.
 Adult literature would cover family, challenges, stress management, financial matters and investment among many. Categorise them in that order. Also magazines, computers for data management would be a requirement for record keeping as well as online sourcing of more information.

Regards.
Immaculate.

tiistai 9. lokakuuta 2018

Kirjastot ja kehitys -hanke

Suomen kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys -hankkeessa parannettiin kohdemaiden kirjastojen tietoyhteiskuntavalmiuksia ja annettiin ICT- ja  tiedonhankintakoulutusta. Kokemukset hankkeesta osoittavat, että kirjastolla on valtava potentiaali muuttaa ihmisten elämää ja kasvattaa uudenlaista osaamista. 

Seuraavassa artikkelissa Suomen kirjastoseura ry:n toiminnanjohtaja Rauha Maarno avaa hanketta lähemmin.




Suomen kirjastoseura toteutti vuosina 2012-2017 kehitysyhteistyöhankkeen Namibiassa ja Tansaniassa. Kirjastot ja kehitys -hankkeessa parannettiin kohdemaiden kirjastojen tietoyhteiskuntavalmiuksia ja annettiin ICT- ja tiedonhankintakoulutusta yli 20 000 käyttäjälle.

Kokemukset hankkeesta osoittavat, että kirjastolla on valtava potentiaali muuttaa ihmisten elämää ja kasvattaa uudenlaista osaamista. Kirjastoissa opitut käytännön taidot ovat hyödyttäneet heitä esimerkiksi opiskelussa ja työnhaussa.

Hankkeen loppuvaiheessa toteutetun otantaan perustuvan kyselytutkimuksen mukaan 27 % tansanialaisista ja 35 % namibialaisista vastaajista kertoi työllistyneensä kirjaston tarjoaman ilmaisen ICT-koulutuksen jälkeen.



Hankkeen päätavoitteena 

oli edistää tietoyhteiskunnan kehittymistä ja informaatioteknologian käyttöä yleisten kirjastojen kautta Namibiassa ja Tansaniassa. Yhteistyökumppanit hankkeessa olivat Suomen kirjastoseura sekä Namibian ja Tansanian kansalliset kirjastolaitokset Namibia Library and Archives Service (NLAS) ja Tanzania Library Services Board (TLSB).

Kaikkiaan mukana oli 22 namibialaista ja 10 tansanialaista kirjastoa. Näihin hankekirjastoihin hankittiin projektin aikana uusia internetyhteyksiä sekä tietoteknistä kalustoa tarpeen mukaan. Vuodesta 2012 alkaen hankkeessa työskennellyt tansanialainen Edward Fungo kertoo, että keskeinen haaste tansanialaisissa kirjastoissa on internetyhteyksien puute.



Nettiyhteydet 

ovat Tansaniassa kalliita ja kustannuksien kattaminen vaikeaa. Fungon mukaan merkittävin Kirjastot ja kehitys -hankkeen tuoma muutos on yhteyksien parantuminen. Ihmiset löytävät aiempaa paremmin tiensä kirjastoon ja käyttävät myös omia laitteitaan kirjaston verkossa.



Tansanialainen kirjastoverkko on harva ja lukutaidottomia on noin 30 prosenttia väestöstä. Maassa on 43 yleistä kirjastoa ja asukkaita noin 53,5 miljoonaa. Perinteisesti tansanialaiset kirjastot palvelevat opiskelijoita lukutiloina. Painetun kirjallisuuden tarjonta on vähäinen. Pääosa kirjoista tulee kansainvälisiltä lahjoittajilta, kuten Book Aid Internationalilta.



Projektin puitteissa Suomeen 

on tuotu tansanialaisia ja namibialaisia kirjastoammattilaisia. Fungo kertoo käyneensä Suomessa opintomatkalla vuonna 2013. Suomesta Fungolle jäivät mieleen 3D-tulostimet ja musiikkikirjastopalvelut, joita Tansaniassa ei ole. Musiikki on iso osa tansanialaista kulttuuria ja erityisen tärkeää nuorille. Fungo arveleekin, että musiikkiin liittyvien palvelujen kehittäminen toisi Tansaniassa kirjastoille paljon uusia asiakkaita.

Blogissa esiintyvät valokuvat on otettu Kirjastot- ja kehitys -hankkeen kuvakokoelmasta. Linkin kautta näet lisää kuvia.


Rauha Maarno
toiminnanjohtaja, Suomen kirjastoseura ry

maanantai 24. syyskuuta 2018

Nuorten yritteliäisyyttä tukemassa


Olin viime kesänä Yala Furaha Seed Achademyssa toistamiseen vapaaehtoisena koulun kirjastoprojektissa. Pidin pienelle koeryhmälle intensiivisen kolmen päivän kurssin, jossa harjoittelimme pienimuotoisen videoesittelyn laatimista käsikirjoituksesta ja kuvauksen kautta lopulliseksi esittelyksi. 


Stephen Ochieng maalasi suunnitelman kioskista, jossa myytäisiin instrumentteja. Hän haaveilee musiikkituottajan ammatista.


Testiryhmän nuoret
 

olivat jo saaneet opiskelupaikat ja odottivat opintojen alkamista. Saatoimme siis hyvin työskennellä päivittäin useita tunteja ja rakentaa ja sanoittaa omia tulevaisuuden haaveita. Lyhyen videoesittelyn oheen olin rakentanut heille kokonaisuuden, jossa opiskelijat pääsivät suunnittelemaan unelmiensa kioskia tai kauppaa. Keniassa nuoret usein keräävät rahaa työskentelemällä myyjinä kaupoissa ja itsessään kaupallinen koulutus myös kiinnostaa monia.

vas. Maureen Kisakwa, Maurine Aweyo, Milka Adongo Odongo, Stephen Ochieng Ayoro, Dorcas  Adongo Odongo. Vierailimme Maurinen työpaikalla, ompelimossa, jossa hänellä on menossa työssäoppimisjakso.

Kirjakaupoissa myydään paljon business-aiheisia oppaita ja kirjoja ja se onkin hyvä, sillä ilman omaa pienimuotoista kaupantekoa monikaan perhe ei Keniassa pärjää riittävän hyvin.

Kirjasto 

voisi kenties vuoden päästä toimia nuorten omana ideahautomona, jossa heidän omat kykynsä pääsisivät esiin. Yrittäminen ja yritteliäisyys muiden aiheiden ohessa vaatii paljon harjoittelua ja testausta. Jos kehitellään omaa tuotetta, sen täytyy kantaa sisällään ideaa, joka on kestävä ja laadukas. Näin nuoret voisivat hyvinkin yrittäjyyskoulutuksen avulla kasvaa myös kohti kestävää aikuisuutta.

Kirjaston tietotekniikkaluokassa suunnittelimme kunkin omaa videomuotoista esittelyä.

Haavoitetuksi tulemista voidaan ennaltaehkäistä aktivoimalla nuoria  ja innostamalla heitä yhteistyöhön myös kestävän kehityksen muut sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden. Jos nuorilla ei esimerkiksi ole ollut omien läheisten kannustavaa ilmapiiriä, koulun tehtävä tässä korostuu.

Maureen

Kisakwa sanoo omassa esittelyvideossaan, että hän haluaa tulla tulevaisuudessa omaksi pomokseen. Tämän tärkeän idean ymmärtäminen vaatii nuorilta prosessin, jossa vastuunkantoa itsestä ja itsearvostusta tulee rakentaa ja hahmotella monta kertaa. Voimme aina tukea ja kannustaa heitä tässä kasvamisessa ja tietysti kirjasto jo paikkana esim. nuorten media -ja business-työpajoille voisi jatkossakin olla heille oivallinen. Koulutuksen avulla tapahtuva mielipiteidenvaihto ja keskustelu ovat tulevaisuudessa kaikkialla maailmassa entistäkin tärkeämpää.

Maureen Kisakwa suorittaa kaksivuotista kalatalousdiplomia Kenya Wildlife Service Training eli KWSTI -oppilaitoksessa Naivashassa, Länsi-Keniassa. Opinnot koostuvat kalataloudesta, ympäristöasioista sekä  yrittäjyydestä.  Työllistymisnäkymät alalla ovat erittäin hyvät.

Tuemme Maureenin opintoja myös täältä Suomesta, yhden lukukauden hinta on noin 2500 euroa ja aivan liian suuri summa orpotytön yksin maksettavaksi. Myös Suomi-Kenia Seura on mukana Maureenin tukiverkostossa.

Oheisen linkin kautta voit kuunnella Maureenin videoesittelyn.



Nina Luoma
Kuvataiteen opettaja
Kummivastaava
Seed ry

maanantai 17. syyskuuta 2018

What do you think about books and reading, Norah Otondo?

Suomalaisille kirjasto on tuttu, mutta mitä tuumaa kenialainen lukemista opettava ja kirjallisuutta arvostava ja harrastava opettaja? Kysyimme asiaa kahdelta ylemmän asteen opettajalta. Ensimmäisenä päästämme vuoroon Norah Otondon.



Is it easy to get access to books? 

Generally speaking in the Kenyan setting especially in the rural getting access to books is an uphill task because;
1.There are no libraries and worse still even in schools.
2.Parents and or guardians cannot afford to buy books for their children- they are expensive
3.The few schools that have libraries they are not well equipped as in the books are few, and nothing else.


In the urban areas library can be found but may be one in a town which cannot serve the people around adequately.



What are the benefits of reading? 

Reading is very beneficial to a person in the following ways;

1.Building knowledge
- the more one reads we become more knowledgeable on a variety of topics. This also helps to fill our heads with new bits of information which can help us to handle life situations and challenges. This enables one to have confidence and built self-esteem in themselves. The best part of acquiring knowledge is that it is permanent so worth in our lives. Once an individual has knowledge he/she is forever empowered.

2.Improves writing skills

- when a person reads widely their writing skills improves in such a way that they learn from how others have written so they can also write even better. Once writing skills are good then an individual can become a scholar who in turn can help improve the lives of people around them.

3.Stress reduction
- reading helps to reduce stress by enabling an individual to drift away from the worries and anxieties of life. When a person reads a good story which engulfs him or her, then he/she is taken to other realms which ensure that their tension is fade off and relaxation grips in thus reducing the worries in an individual. Reading also reduces stress by helping an individual to be focused on the present situation in the reader by distracting one from stress causing phenomenon.

4.Widens vocabulary
- extensive reading helps an individual to expand their vocabulary by learning and gaining more words and their meaning as they read and look up for meaning. Once a person has more words they also become well-spoken and articulated.

5.Entertainment
- reading is also a form of passive entertainment. As a person reads more books and or literature with different issues, they are in a way entertained. Reading therefore would help especially children and youths to avoid indulging in vices that would otherwise destroy their lives. For instance if a person is reading a story book that caught their eye, it will keep them to avoid going out with peers who may introduce him/her to drinking or sexual immorality.


Do you yourself love reading?

To be very honest I really love reading but I rarely read due to;
Daily commitments
Lack of books
Books are too expensive
Poor culture of no reading built during my childhood
Lack of role models in the reading culture
Lack of motivation due to lack of books



How do you find the idea of having a library?

1.  I would say thumbs up for the idea: its brilliant
2.  In total agreement since it’s tantamount to enabling one to fish rather than fishing for them.
3.  It’s the best gift to offer.
4.  I support it with all my heart and I would fight for it to the last drop of my blood.
5.  Good especially for the children and youths since it will cultivate the culture of reading which once its build in itself it’s a motivation in future to keep reading.
6.  It is a noble idea.



What kind of a library? 

1.  An all-inclusive library of books and games
2.  Books of different kinds with different topics and issues for instance life skills, health, spiritual, love, relationships among others
3.  Books should include children and adults books
4.  Games such as chess, dats, trivia, fun brain, cool videos, creative games etc.
5.  Bibles and bible commentaries
6.  In the Kenyan context – books covering the Kenyan education syllabus for the students in various grades.


Norah Otondo

maanantai 3. syyskuuta 2018

FSA -koulun vesihuolto





Helsingin sanomat 27.8.2018

"Puolet maailman kouluista kärsii puhtaaseen juomaveteen, wc-tiloihin ja käsihygieniaan liittyvistä ongelmista. Tilanne aiheuttaa terveysriskin miljoonille lapsille, varoittaa Maailman terveysjärjestö WHO."


Alkuperäisessä WHO:n ja Unicefin toteuttamassa tutkimuksessa ei ole tietoja Keniasta. Arjen kokemukset kenialaisista kouluista kertovat kuitenkin, että hyvät wc-tilat ja juokseva puhdas vesi eivät ole maassa mikään itsestäänselvyys. Monissa kehittyvissä maissa esimerkiksi kuukautisten aikana tytöt eivät tule kouluun, mikä johtuu sekä huonoista saniteettitiloista että kuukautissuojien puutteesta. Koska vesi tai veden puute vaikuttavat oleellisesti myös hyvään koulumenestykseen, haluan tässä lyhyesti kertoa, miten vesihuolto on hoidettu FSA -koulussa ja sen yhteydessä toimivassa lastenkodissa. 

FSA -koulussa vedensaanti

on pitkään ollut turvattu lähinnä sadevesitankkien avulla. Kävin Yalassa FSA -koulussa keväällä 2016, jolloin oli kuiva kausi meneillään ja hetkittäin oli pulaa vedestä. Silloin sateen saapuessa kaikki olivat iloisia.

Koulun alueella on viisi sadevesitankkia, joista vesi johdetaan keittiöön ja lastenkodin pesutiloihin että sisävessoihin. Koulun pihalla ulkowc-tilojen läheisyydessä, mutta kuitenkin riittävän kaukana, oli vesihana oppilaiden käsien pesua varten. Kouluun oli rakennettu myös hyvät työtilat terveydenhoitohenkilöstöä varten, minne tietysti tarvittiin myös vesipisteet. Käyntini jälkeen koulun alueelle on rakennettu myös uusi porakaivo.

Terveydenhoitohenkilöstön tilojen yksi vesipiste
Ruuanvalmistusta varten keittiöön vesi tuli putkia pitkin.
Astioiden tiskaamista sen sijaan edelleen osin tehtiin pesuvadeissa. Kuvan takaosassa on koulun perinteinen kaivo.
Koululaisten wc-tilojen ulkopuolella on vesihana, jossa pestään kädet.
Lastenkodin pesutilat.
Uusi porakaivo.

Viime keväänä sääolosuhteet olivat monissa osissa Keniaa rankkasateiden vuoksi katastrofaalisen huonoja. Ihmiset menettivät kotejaan ja toiset menettivät jopa henkensä. Myös Yalassa vesi virtasi paikallisen tien varsia niin, että koulurakennus oli vaarassa kärsiä suuria vahinkoja. Onneksi koulun johtaja Patrik Aweyon johdolla vesi kuitenkin onnistuttiin juoksuttamaan muualle. 

Tulevaisuuden vesihuollon turvaamiseksi toivotaan, että sadekaudet ovat riittävän vuolaita, mutta eivät ylly myrskyksi asti tai aiheuta valtavia tulvia.

Irmeli Puntari

torstai 30. elokuuta 2018

Harambee Yalassa

Seed ry:n kumppanit: FSA -koulun hallitus ja koulua johtava Otolojen pariskunta.
Henkilöt oikealta vasemmalle Joy Otolo, Mary Ochieng, Ben Ochieng, John Odhiambo, Christabel Ndonji, Lilian Aweyo, Patrick Aweyo, Lawrence Openda ja Zedekai Otolo.


FSA -koulun johto 

piti oman harambeensa heinäkuun puolessa välissä koulun kirjaston ja tietokoneluokan saattamiseksi valmiiksi ja varustelluksi. Tilaisuuteen kokoontui kutsuvierasjoukko, jolle Patrick Awayo kertoi koulun historiasta ja nykypäivästä sekä esitteli vieraille koulun, tulevan kirjaston ja tietokoneluokan tiloja.
Patrick Aweyo
Kutsuvieraita tulevassa kirjastotilassa
ja tietokoneluokassa. Kuvassa vasemmalla on kuvataideopettaja Nina Luoma, joka jo toisen kerran piti FSA -koulun oppilaille taideleirin.
Koulun oppilaat ja opettajat esittivät laulu-, runo-, ja tanssiesityksiä. Paikalle oli saapunut myös neljä nuorta, jotka kaikki olivat entisiä lastenkodin lapsia ja FSA -koulun oppilaita. He kertoivat, miten lastenkoti ja koulu olivat olleet tärkeässä osassa heidän kasvaessaan lapsista nuoriksi aikuisiksi. Koulu ja koti olivat antaneet hyvän pohjan, mistä ponnistaa elämään.

 





Yleisö osallistui esityksiin ja antoi oman taloudellisen panoksensa projektiin. Seedin edustajina Marjo ja Erkki Kyllönen sekä Nina Luoma toivat oman tervehdyksensä tilaisuuteen. Oli ilo  olla mukana ja nähdä paikallista tapaa edistää asiaa ja koulun hallituksen aktiivista otetta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.


Erkki Kyllönen

tiistai 28. elokuuta 2018

Ajatuksia kehitysmaiden lasten koulunkäynnistä

Helsingin Sanomat 18.8.2018

"Kehitysmaiden lapset saatiin kouluun, mutta he eivät välttämättä opi edes lukemaan - tutkijan mielestä koulutuksen kärkimaa Suomi voisi auttaa, jos uskaltaisi. Pieni Suomi pääsee harvoin loistamaan kehtiysprojekteissa pelkällä rahalla, mutta Suomen maine koulutuksen ykkösmaana on kaikkien tiedossa."

Artikkeli käsittelee ulkoministeriön tilaamaa raporttia, jossa selvitettiin, miten Suomi voisi auttaa ratkaisemaan koulutuskriisiä kehitysmaissa. Myös aiemmin Maailmanpankin selvityksessä on todettu, että kehitysmaiden lapset eivät koulunkäynnistä huolimatta välttämättä edes opi lukemaan ja kirjoittamaan.  Maailmanpankin entinen Afrikan alueen inhimillisen kehityksen osaston johtaja Ritva Reinikka peräänkuuluttaa Suomen aktivoitumista tällä sektorilla. "Koulutus ei ole edes yksi Suomen oman kehitysyhteistyöohjelman virallisista painopisteistä", hän toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa.


Tulevaisuuden unelmia Seed ry:n verkkosivulta

"Kouluttamalla opettajia näemme mahdollisuutemme vaikuttaa useamman lapsen tulevaisuuteen. Laajemmassa mittakaavassa vaikuttaminen opetuskulttuuriin muutokseen opettajien koulutuksen kautta avaisi huikeita mahdollisuuksia Kenian koulumaailmassa."

Furaha Seed Academy -koulussa erinomaisia oppimistuloksia.

FSA -koulun työpäivät pyörivät jo rutiininomaisesti. Uusia oppilaita saapuu kauden alussa, joskus jopa keskellä kautta ja vanhempia oppilaita siirtyy ylemmälle asteelle.

Keniassa järjestetään vuosittain kouluissa suuret tasokokeet kaikille kahdeksannen luokan oppilaille. Vuonna 2016 tasokokeisiin osallistui se ryhmä oppilaita, jotka aloittivat opiskelunsa FSA -koulussa. Kaikki heistä sekä myös vuonna 2017 tasokokeisiin osallistuneista suoriutuivat kokeesta ja siirtyivät ylemmällle, secondary asteelle. Lisäksi viime syksynä kaikki koulunsa päättäneet (secondary school) oppilaat oli keväällä hyväksytty johonkin yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoiseen oppilaitokseen opiskelemaan mm. kaupallisia aineita, tekniikka tai maataloutta. Hyvät tulokset kertovat koulun erinomaisesta opetuksen laadusta. Päämäärätietoinen toimintamme laadun kehittämiseksi on tuottanut tulosta, josta oppilaat pääsevät hyötymään näissä tilanteissa.

Kokeisiin osallistui myös kaksi Riannas lastenkodin lasta, jotka ovat olleet kodissa sen perustamisesta lähtien, eli vuodesta 2005. Heillä on myös ollut etuoikeus osallistua koulutyöskentelyyn ”omassa koulussa”. Cedrick ja Christine ovat jo vastaanottaneet koetuloksensa ja tiedämme, että molemmat ovat päässeet läpi.

Kun kirjasto saadaan valmiiksi, kirjoja hyllyyn ja valokuitukaapelit tietokoneluokkaan, tukee kirjastokin omalta osaltaan oppilaiden koulunkäyntiä ja antaa mahdollisuuksia hyviin koulusuorituksiin.

Ulkoministeriön hanketuki

Seed ry on saanut ulkoministeriön hanketukea vuosina 2011 - 2016, mutta Sipilän hallituksen leikkaukset katkaisivat myös Seed ry:n saaman tuen. 43 %:n leikkaus kohdistui ennen kaikkea järjestöjen saamaan tukeen  Valtion uusimmassa budjettiesityksessä järjestöjen tuki laskee edelleen ollen yhtä alhaisella tasolla kuin viimeksi vuonna 2002.

https://www.kepa.fi/uutiset-media/tiedotteet/kehitysjarjestojen-rahoitusosuus-ennatyksellisen-alhainen

Toimittanut Irmeli Puntari

lauantai 18. elokuuta 2018

Kirjastosta iloa koko yhteisölle

Viivi Handolin perheineen oli kesän alussa tukemassa Furaha Seed Academyn kirjastohanketta. Hän kuvailee kokemuksiaan Kenian Yalassa seuraavassa.


Patrick Aweyon haave on lähellä toteutumista. Furaha Seed Academy -kirjastolla on jo kaunis tila koulun toisessa kerroksessa. Valoisa, rauhallinen huone on helppo kuvitella täyteen kirjoja ja pöytiä, joiden äärellä lapset lukevat, pelaavat ja opiskelevat.

Unelman toteutumiseen on kuitenkin vielä matkaa. Hyllyt, penkit, pöydät ja henkilökunta puuttuvat vielä, samoin ikkunoihin lasit ja lattiaan päällyste. Siksi rahoitusta kaivataan kipeästi.

Kirjoja on kertynyt jo parisataa, ja ne nököttävät nyt ahtaissa pinoissa Patrick Aweyon, koulun johtajan, huoneessa. Oppikirjoja, tietokirjoja, romaaneja, kuvakirjoja ja alkuopetuksen kirjoja.

Kustantamoista muun muassa Otava on lahjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja. Vantaan Rotaryklubi on luvannut lahjoittaa koulukirjat oppilaille. Lisää tarvitaan vielä, sillä Aweyo haluaa nähdä kirjaston täynnä elämää, palvelemassa paitsi koulun noin kahtasataa oppilasta ja koulun yhteydessä toimivan lastenkodin lapsia, myös kyläläisiä ja seudun asukkaita.

”Kirjasto tulee hyödyttämään koko yhteisöä. Sinne voivat tulla lukemaan kaikki. Jonkinlainen jäsenmaksu tarvitaan korjaamaan kadonneet tai rikkimenneet kirjat, mutta se on soviteltavissa varallisuuden mukaan. Kirjoja voi myös lainata kotiin.”

Kirjastoa suunniteltu jo vuosia

Kirjaston suunnitelmat ovat valmiina, sillä Aweyo on hionut niitä jo vuodesta 2009. Ajatus kirjastosta ja sen vieressä toimivasta tietokoneluokasta on kuulunut koulun suunnitelmiin alusta lähtien.

Niinpä Aweyo tietää jo, kuinka kirjat järjestetään hyllyihin, ja koulussa on nimetty kirjoista vastaava opettaja.

”Tuon pöydän ääressä istuu kirjastonhoitaja, ja tuossa säilytetään laukkuja ja reppuja”, Aweyo maalailee. Vartijakin tarvitaan, jotteivat lapset revi sivuja kotiin vietäväksi. Houkutus siihen on suuri, kun kirjoja ei muuten ole saatavilla.

Kirjastoa käytetään paitsi lukemiseen myös näyttelyihin, musiikkiin, pelaamiseen. Nyt seinällä on kuvataideopettaja Nina Luoman organisoima oppilaiden taidenäyttely. Seed ry kerää parhaillaan valokuvia Suomesta valokuvanäyttelyä varten.

Kirjat luetaan moneen kertaan

Gaurine Goldrick,  20, odottaa kirjastoa kovasti. Koulun lastenkodissa nuorukaiseksi varttunut avustaa koulussa ja aikoo opiskella opettajaksi, mikäli saa rahoituksen opintoihin.

Gaurine odottaa kirjastolta ennen kaikkea koulun jälkeistä toimintaa, paikkaa, jossa oppilaat ja opettajat voivat opiskella ja lukea iltaisin ja viikonloppuisin. Hänen haaveissaan kirjastossa voisi myös piirtää, ja siellä olisi käytössä värejä ja piirrustuslehtiöitä sekä kuvia katseltavaksi. ”Seinällä olisi kuva luurangosta ja karttoja tutkittavaksi.”

Gaurine lukee mielellään sikäli kun saa kirjoja käsiinsä. Joillakin kavereista on kirjoja kotonaan ja niitä kierrätetään. Kirjojen puutteessa samat kirjat luetaan monta kertaa. Luetuista kirjoista mieleen on jäänyt etenkin Steinbeckin Helmi.

”Kirjasto kerää kaiken tiedon yhteen”
Furaha Seed Academyssa kirjaston arvo tunnistetaan. ”Kirjasto on tiedon lähde. Kirjasto on moottori, joka käynnistää koko koneiston ja kerää kaiken tiedon yhteen”, innostuu Aweyo. Siksi kirjastosta pidetään erinomaista huolta.

Yksityiskirjastot ovat välttämättömiä, sillä vaikka Kenian kansalliskirjastolla on tavoitteena avata kirjastoja joka puolelle maata, tavoite on vielä kaukana.

Aweyolla on henkilökohtainen suhde kirjastohankkeeseen. ”Rakkauteni on tässä, kirjastoni on tässä”, hän nauraa. ”Ennen kuin lähden eläkkeelle, haluan nähdä lapset lukemassa kirjastossa.”

Häntä kuunnellessa mielikuvan näkee jo silmiensä edessä. Tämä projekti on saatava toimimaan!

Viivi Handolin
Freelancetoimittaja ja suomen kielen opettaja
Lastenkirjablogin Värikäs päivä kirjoittaja

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Kirjastokortin saaminen Keniassa ei ole ihan helppoa





Korjaus tietoihin kirjojen lainaamisesta 

Väitin kohdassa "Kokemuksia kenialaisista kirjastoista...", että Kenya National Library Service -kirjastoista ei lainata kirjoja ulos. Olen saanut kuitenkin Facebookin ryhmästä "Kenian ystävät - Kenya Friends" seuraavat kommentit Nakurussa asuvalta Marjo Ochiengiltä:

Kirjastokortin hankinta Nakurussa vuonna 2013

"Kirjastokortit vihdoin taskussa! Eihän siihen tarvittu kuin kolme käyntiä kirjastossa, kopiot henkilöllisyystodistuksista, Jimmin pomon allekirjoitukset meidän molempien takaajaksi, avioliittotodistuksen näyttämisen ja mitähän vielä. Ja tällä kortilla pääsee saman ketjun kirjastoihin sisälle koko maassa! Siis pääsee sisälle, lainata ei voi kuin Nakurun toimipisteestä (yhden kirjan kerrallaan). Ja koska Jimmillä ei ole pomoa täällä Nakurussa (koska on itse täällä se pomo) meinasi kaatua kirjastokorttihaaveet siihen. Ei kelvannut pelkästään Nairobin päätoimiston esimiehen allekirjoitus ja puhelinnumero. Väittivät kivenkovaan, että kyllä Jimmillä pitäisi täällä Nakurussakin olla pomo. Mitenhän koko puljun omistaja sais täällä kirjastokortin?!"

Ja tässä vielä Marjo Ochiegin jatkokommentit:

Joo, ne ei millään voineet käsittää sitä, että Jimmillä ei Nakurussa ole pomoa. Vaativat myös jonkun toisen, luotettavan henkilön puhelinnumeron, johon voivat soittaa jos tarve vaatii. Jimmi antoi sitten kollegansa vaimon numeron. Sitten kehtasiva vielä epäillä, kun Jimmi sanoi, että tämä on mun vaimo. No, hän näytti niille kopiota meidän avioliittotodistuksesta (mitä näköjään tarvitaan joka paikassa), niin sanoivat sitten, että laskivat vain leikkiä. Että ettekö te ymmärrä vitsiä. Sanoin että tässä vaiheessa ei naurata kun kolmatta kertaa yhden kirjastokortin takia joutuu ramppaamaan. Viisumin saaminen tähän maahan on niin helppoa, mutta kirjastokortin hommaamiseen menee monta tuntia! Mitähän tapahtuu, jos kirja (se ainokainen raukka) on pahasti myöhässä??

Irmeli Puntari



torstai 5. heinäkuuta 2018

Tietotekniikka FSA -kirjastossa

tarjoaa uudenlaisia palveluja Furaha Seed Academy (FSA) -koulun oppilaille ja Yalan kyläläisille. Tietotekniikka tekee vasta tuloaan kenialaisiin kouluihin. Yliopistossa se on jo oppiaineena, mutta pääsyä oppilaitoksen tietokoneille, tekemään tehtäviä ja harjoittelemaan, joutuu odottamaan. Tietokoneita on vähän.

Perusopetuksessa tilanne on vielä kehittymättömämpi. Välineitä opetukseen ei yksinkertaisesti ole. Monet maaseutukoulut toimivat vielä ilman sähköä ja ovat siten ilman edellytyksiä käyttää tarvittavia laitteita. Kysyntää tietotekniikan tiedoille ja taidoille on. Digitalisaation muutoksen yhteiskunnassa näkee suurissa kaupungeissa. Niissä sijaitsevat tulevaisuudessa haviteltavat työpaikat, jotka avautuvat niille, joilla on ollut mahdollisuus hankkia tarvittava osaaminen.
FSA -kirjaston it-luokka.


Valokuitukaapeli 

on rakenteilla kohti Yalan kaupunkia ja FSA -koulua. Odotamme mahdollisuutta kytkeä koulu kiinteään, laajakaistaiseen nopean yhteyden verkkoon. Tarkkaa aikataulua on mahdoton ennustaa, mutta tulevaisuudessa koululla on mahdollisuus päästä verkkoon ja sitä myötä tietotekniikan ja vapaan tiedonsaannin ja jakamisen hyödyntäminen koulun työskentelyssä ja opetuksessa avautuu. Opettajilla on oman koulutuksensa myötä taidot tietotekniikan opettamiseen. Koulun kirjastosiivessä sijaitsevassa it-luokassa jo olevilla laitteilla päästään hyvään alkuun. Laitteita täydennetään tarpeen mukaan.

It -taitojen opettaminen 

Yalan kylän asukkaille ja puitteiden luominen vapaan tiedonsiirron käyttöön on yksi kirjastopalvelun tavoite. Yleiseen käyttöön soveltuva järjestelmä erotetaan it-luokasta ja ne tietokoneet sijoitetaan lukusalin puolelle.

Suomalainen perhe asui kesäkuun Yalassa ja toimi siellä mm. opettajien ja oppilaiden tukena.
Internet mahdollistaa monenlaisen yhteistyön. Kirjastossa voidaan järjestää esim. kursseja eri aiheista verkon välityksellä. Oppilaille mahdollistuu yhteistyö vaikkapa suomalaisten koulujen kanssa. Oman asuinpaikan kulttuurin, elämäntapojen ja elinolosuhteiden vertaaminen, henkilökohtainen verkottuminen, opiskelu verkon kautta jne. on klikkauksen päässä.

Erkki Kyllönen

torstai 21. kesäkuuta 2018

Kokemuksia kenialaisista kirjastoista 2010 -luvulta

Kirjastojen koulukirjat ovat kovassa käytössä.
Lupasin kirjoittaa joitakin ajatuksia omista kirjastokokemuksistani Keniassa. Yritin vähän etsiä asiasta myös taustatietoja.

Furaha Seed Academy (FSA) -kirjaston kirjasto

Aloitan loppupäästä. Keväällä 2016 pääsin tutustumaan Yalassa Länsi-Keniassa Furaha Seed Academy -koulun kirjastohankkeeseen. Suomi-Kenia Seuran hallituksessa olimme haikailleet kirjastoprojektista, mutta vähäisten voimavarojen vuoksi siitä ei ollut tullut mitään. Vaikka mahdollisuuksia olisi ollutkin. Mieluista yhteistyötä Seed ry:n kanssa oli viritelty ja ennen jatkoa halusin käydä tutustumassa kouluun ja erityisesti koulun kirjasto -hankkeeseen.  Kirjaston rakennustyömaa oli jo hyvin pitkällä, mutta sisäosien viimeistely oli vielä kesken. Rahan puute on pitkittänyt rakennuksen valmistumista ja toiminnan aloittamista. Toivon, että nyt aloitetut Harambee -projektit sekä Keniassa että Suomessa tuovat rahaa niin paljon, että kirjastosta tulee elävä koko yhteisön olohuone.

Kuvissa FSA -kirjaston rakennusvaihe keväällä 2016.

Nakuru Training Instituten (NTI) kirjasto

Ensimmäinen kosketukseni kenialaiseen kirjastoon tapahtui vuonna 2010, kun olin vapaaehtoistyössä Nakuru Christian Professionals Associationin 2000 -luvun alkupuolella rakennuttamassa ammattikoulussa Nakuru Training Institutessa. Koulun rakentamisessa oli mukana suomalainen kumppani Nakurun Lapset ry ja rakentamiseen saatiin Suomen ulkoministeriön hanketukea noin 10 vuoden ajan. Kouluun suunniteltiin heti alussa myös kirjasto, jossa oppilaat voivat tehdä koulutehtäviään. Kirjasto palveli ainoastaan koulun oppilaita sekä henkilökuntaa.

Ensimmäisen vierailuni aikana ostin paikallisesta kirjakaupasta useiden kenialaisten kirjailijoiden kirjoja. Niiden löytäminen ei ollut helppoa, sillä kirjakaupat olivat täynnä pääasiassa koulukirjoja. Oppilaiden keskuudessa lukuintoa riitti, kirjat lainattiin lähes käsistä. Kirjaston hyllyyn ei ollut varaa ostaa kaunokirjallisuutta, vaan hyllyt täyttyvät pääasiassa lahjoitusvaroin saadusta ammatillisesta kirjallisuudesta ja lisäksi siellä on luettavissa päivän sanomalehdet. Useimmat kirjat oli saatu lahjoituksina. Löysin vuonna 2014 kirjastosta yllättäen myös suomalaisten Maija Baricin ja Kristiina Louhin mainion The Puppet Theatre -kirjan. Tässä linkki koulun verkkosivulle: http://ncti.ac.ke/


Kenyan National Library services -kirjasto Nakurussa

Bongasin kuvia kirjastosta suomalaisen kirjastonhoitajan Facebook -sivulta. Hän kehui kirjastoa hyvin moderniksi ja mieleen jäi mm. maininta samoista Suomessakin käytössä olevista kansainvälisesti hyväksyistä kirjojen luokitusjärjestelmistä. Seuraavalla Kenian vierailullani pyysinkin yhtä nakurulaista ystävääni mukaan kirjastovierailulle.

Kirjastossa jouduimme valokuvaamispyynnön vuoksi kirjastonjohtajan huoneeseen, jossa kehkeytyi pitkä keskustelu kirjastolaitoksesta. Johtaja oli hyvin kiinnostunut suomalaisista kirjastoista samoin kuin jonkinlaisen yhteistyön rakentamisestä. Erityisesti häntä kiinnosti kirjojen lainaaminen, sillä kirjojen lainaaminen kirjastosta kotiin ei siellä ollut mahdollista. Kirjoja sai käyttää ja lukea vain kirjastossa. Lisäksi hämmästyttävää hänestä oli, että Suomessa myös musiikki- ja elokuvatallenteita lainattiin asiakkaille.

Kirjastossa on hyvät tilat tietotekniikan käytölle, myös lasten käyttöön on tarjolla omia tietokoneita. Hienolla lastenosastolla oli vierailun aikana meneillään joku lastentapahtuma. Myös nuoria houkutellaan kirjastoon, lue vastikään järjestetystä nuorten koodaustapahtumasta: coding-skills-training-to-youth

Lastenosasto
Kirjaston lukusali

Kenya National Library services

Vasta tätä blogitekstiä kirjoittaessani ryhdyin ihmettelemään, mikä se Kenyan National Library services oikein on. Verkkosivujen mukaan se perustettiin 1965 Kenian hallituksen säätämällä lailla. Kirjasto tukee alueellisia ja paikallisia kirjastoja mm. antamalla neuvoja kirjastojen perustamiseen ja ylläpitoon, kirjojen luokitusjärjestelmiin, sen tehtävänä on kehittää ja luoda muita uusia palveluja kirjastoille sekä edistaa kirjastojen kautta kansakunnan luku- ja kirjoitustaitoa. Kirjastolaitoksen uskotaan tukevan erityisesti köyhiä yhteisöjä sekä kaupungeissa että maaseudulla. Verkkosivulle pääsee tämän linkin kautta http://knls.ac.ke/index.php

Kirjasto on harvinaista herkkua

Kenya National Library servicen sivulla on paljon asiaa ja hyviä päämääriä, mutta kuitenkin oma kokemukseni on, että kirjasto on Keniassa enemmän poikkeuksellinen ylellisyys kuin jokaisen kansalaisen saavutettava palvelu. Siksi yritin selvittää maassa olevien kirjastojen määrää.  Julkisia kirjastoja näyttää olevan suurin piirten yksi tai kaksi per piirikunta, aina ei sitäkään. Tässä linkki Wikipedian tietohin kenialaisista kirjastoista.

Keniassa helpoimmin kirjaston 

löytää yliopistosta, joissa se on nimenomaan opiskelupaikka. Opiskelijat asuvat yleensä pienissä solukämpissä, joissa on käytännössä vaikea keskittyä tenttiin lukemiseen. Siksi kirjastojen lukusalit ovat hyvin täynnä varsinkin tenttiaikoina. Opiskelurauha voi olla vaikeaa alemman asteisissakin oppilaitoksissa, joissa sisäoppilaitoksissa esim. lukioikäisten makuusalit saattavat olla lukittuina koulupäivän aikana ja yhdessä huoneessa saattaa nukkua kerrossängyissä 10 - 20 oppilasta.
Eldoretin yliopiston kirjaston lukusali keväällä 2014

KCA -yliopiston kirjasto


Kummilapseni Mildred opiskelee Nairobissa yksityisessä KCA -yliopistossa, jossa opiskellaan mm. kaupallisia aineita ja informaatioteknologiaa. Yliopistojen kirjastot ovat usein saaneet nimensä jonkun paikallisen tunnetun henkilön mukaan, niinpä KCA- yliopiston kirjaston nimeksi on valittu Martin Odour Otieno Library. Otieno on opiskellut Nairobin yliopiston lisäksi mm. Harward Business Scoolissa USA:ssa ja tehnyt merkittävän uran pankkimaailmassa. Tässä linkki yliopiston kirjaston sivulle: Martin Oduer-Otieno Library

Tavallinen koulukirjasto


Olen matkoilla nähnyt myös pienimuotoisia kirjastoja tavallisissa kouluissa, turvakodeissa ja lastenkodeissa. Silloin usein on kyse vain muutamasta hyllymetristä tai vähän isommasta kirjahyllystä. Mutta päämäärä on hyvä, lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen.

Ibby Finland ry:n kirjastohanke Victoriajärven rannalla

Tähän loppuun vielä lainaus Ibby Finlandin tukemasta kirjastohankkeesta Keniassa. 
"Ibby Finlandilla on kehitysyhteistyöhanke Keniassa Victoriajärven rannalla sijaitsevassa Osiri Beachin kalastajakylässä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa Osiri Beachin alueella kohentamalla asukkaisen lukutaitoa. 

Kirjasto on ainoa koko Homa Bayn piirikunnassa ja lähin kirjasto sijaitsee 60 kilometrin päässä Kisiissä. Kirjasto toimii perinteisessä mutaseinäisessä pyöreässä rakennuksessa kirjailija Adrian Onyandon perheen mailla. Kirjastoa käyttää päivittäin noin 20 ihmistä ja koulujen loma-aikana noin 50 ihmistä. Kirjastossa luetaan yhdessä ääneen Reading Party -tapahtumissa."

Ibby Finlandin suureksi ansioksi on luettava myös se, että se on tuottanut ensimmäisen luonkielisen aapisen. Yksi syy lasten lukutaidon heikkouteen Keniassa voi olla se, että suuri osa lapsista ei voi käydä koulua omalla äidinkielellään.



Lisää tietoa Ibby Finlandista: https://ibbyfinland.wordpress.com/kehitysyhteistyo/

Irmeli Puntari