Kirjastot ja kehitys -hanke

Suomen kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys -hankkeessa parannettiin kohdemaiden kirjastojen tietoyhteiskuntavalmiuksia ja annettiin ICT- ja  tiedonhankintakoulutusta. Kokemukset hankkeesta osoittavat, että kirjastolla on valtava potentiaali muuttaa ihmisten elämää ja kasvattaa uudenlaista osaamista. 

Seuraavassa artikkelissa Suomen kirjastoseura ry:n toiminnanjohtaja Rauha Maarno avaa hanketta lähemmin.

Suomen kirjastoseura toteutti vuosina 2012-2017 kehitysyhteistyöhankkeen Namibiassa ja Tansaniassa. Kirjastot ja kehitys -hankkeessa parannettiin kohdemaiden kirjastojen tietoyhteiskuntavalmiuksia ja annettiin ICT- ja tiedonhankintakoulutusta yli 20 000 käyttäjälle.

Kokemukset hankkeesta osoittavat, että kirjastolla on valtava potentiaali muuttaa ihmisten elämää ja kasvattaa uudenlaista osaamista. Kirjastoissa opitut käytännön taidot ovat hyödyttäneet heitä esimerkiksi opiskelussa ja työnhaussa.

Hankkeen loppuvaiheessa toteutetun otantaan perustuvan kyselytutkimuksen mukaan 27 % tansanialaisista ja 35 % namibialaisista vastaajista kertoi työllistyneensä kirjaston tarjoaman ilmaisen ICT-koulutuksen jälkeen.

Hankkeen päätavoitteena 

oli edistää tietoyhteiskunnan kehittymistä ja informaatioteknologian käyttöä yleisten kirjastojen kautta Namibiassa ja Tansaniassa. Yhteistyökumppanit hankkeessa olivat Suomen kirjastoseura sekä Namibian ja Tansanian kansalliset kirjastolaitokset Namibia Library and Archives Service (NLAS) ja Tanzania Library Services Board (TLSB).

Kaikkiaan mukana oli 22 namibialaista ja 10 tansanialaista kirjastoa. Näihin hankekirjastoihin hankittiin projektin aikana uusia internetyhteyksiä sekä tietoteknistä kalustoa tarpeen mukaan. Vuodesta 2012 alkaen hankkeessa työskennellyt tansanialainen Edward Fungo kertoo, että keskeinen haaste tansanialaisissa kirjastoissa on internetyhteyksien puute.

Nettiyhteydet 

ovat Tansaniassa kalliita ja kustannuksien kattaminen vaikeaa. Fungon mukaan merkittävin Kirjastot ja kehitys -hankkeen tuoma muutos on yhteyksien parantuminen. Ihmiset löytävät aiempaa paremmin tiensä kirjastoon ja käyttävät myös omia laitteitaan kirjaston verkossa.

Tansanialainen kirjastoverkko on harva ja lukutaidottomia on noin 30 prosenttia väestöstä. Maassa on 43 yleistä kirjastoa ja asukkaita noin 53,5 miljoonaa. Perinteisesti tansanialaiset kirjastot palvelevat opiskelijoita lukutiloina. Painetun kirjallisuuden tarjonta on vähäinen. Pääosa kirjoista tulee kansainvälisiltä lahjoittajilta, kuten Book Aid Internationalilta.

Projektin puitteissa Suomeen 

on tuotu tansanialaisia ja namibialaisia kirjastoammattilaisia. Fungo kertoo käyneensä Suomessa opintomatkalla vuonna 2013. Suomesta Fungolle jäivät mieleen 3D-tulostimet ja musiikkikirjastopalvelut, joita Tansaniassa ei ole. Musiikki on iso osa tansanialaista kulttuuria ja erityisen tärkeää nuorille. Fungo arveleekin, että musiikkiin liittyvien palvelujen kehittäminen toisi Tansaniassa kirjastoille paljon uusia asiakkaita.

Blogissa esiintyvät valokuvat on otettu Kirjastot- ja kehitys -hankkeen kuvakokoelmasta. Linkin kautta näet lisää kuvia.

Lisää valokuvia projektista

Rauha Maarno

toiminnanjohtaja, Suomen kirjastoseura ry