Harambee Yalassa

Seed ry:n kumppanit: FSA -koulun hallitus ja koulua johtava Otolojen pariskunta.

Henkilöt oikealta vasemmalle Joy Otolo, Mary Ochieng, Ben Ochieng, John Odhiambo, Christabel Ndonji, Lilian Aweyo, Patrick Aweyo, Lawrence Openda ja Zedekai Otolo.

FSA -koulun johto 

piti oman harambeensa heinäkuun puolessa välissä koulun kirjaston ja tietokoneluokan saattamiseksi valmiiksi ja varustelluksi. Tilaisuuteen kokoontui kutsuvierasjoukko, jolle Patrick Awayo kertoi koulun historiasta ja nykypäivästä sekä esitteli vieraille koulun, tulevan kirjaston ja tietokoneluokan tiloja.

Patrick Aweyo

Kutsuvieraita tulevassa kirjastotilassa

ja tietokoneluokassa. Kuvassa vasemmalla on kuvataideopettaja Nina Luoma, joka jo toisen kerran piti FSA -koulun oppilaille taideleirin.

Koulun oppilaat ja opettajat esittivät laulu-, runo-, ja tanssiesityksiä. Paikalle oli saapunut myös neljä nuorta, jotka kaikki olivat entisiä lastenkodin lapsia ja FSA -koulun oppilaita. He kertoivat, miten lastenkoti ja koulu olivat olleet tärkeässä osassa heidän kasvaessaan lapsista nuoriksi aikuisiksi. Koulu ja koti olivat antaneet hyvän pohjan, mistä ponnistaa elämään.

 

Yleisö osallistui esityksiin ja antoi oman taloudellisen panoksensa projektiin. Seedin edustajina Marjo ja Erkki Kyllönen sekä Nina Luoma toivat oman tervehdyksensä tilaisuuteen. Oli ilo  olla mukana ja nähdä paikallista tapaa edistää asiaa ja koulun hallituksen aktiivista otetta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Erkki Kyllönen

Ajatuksia kehitysmaiden lasten koulunkäynnistä

Helsingin Sanomat 18.8.2018

"Kehitysmaiden lapset saatiin kouluun, mutta he eivät välttämättä opi edes lukemaan - tutkijan mielestä koulutuksen kärkimaa Suomi voisi auttaa, jos uskaltaisi. Pieni Suomi pääsee harvoin loistamaan kehtiysprojekteissa pelkällä rahalla, mutta Suomen maine koulutuksen ykkösmaana on kaikkien tiedossa."

Artikkeli käsittelee ulkoministeriön tilaamaa raporttia, jossa selvitettiin, miten Suomi voisi auttaa ratkaisemaan koulutuskriisiä kehitysmaissa. Myös aiemmin Maailmanpankin selvityksessä on todettu, että kehitysmaiden lapset eivät koulunkäynnistä huolimatta välttämättä edes opi lukemaan ja kirjoittamaan.  Maailmanpankin entinen Afrikan alueen inhimillisen kehityksen osaston johtaja Ritva Reinikka peräänkuuluttaa Suomen aktivoitumista tällä sektorilla. "Koulutus ei ole edes yksi Suomen oman kehitysyhteistyöohjelman virallisista painopisteistä", hän toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795188.html

Tulevaisuuden unelmia Seed ry:n verkkosivulta

"Kouluttamalla opettajia näemme mahdollisuutemme vaikuttaa useamman lapsen tulevaisuuteen. Laajemmassa mittakaavassa vaikuttaminen opetuskulttuuriin muutokseen opettajien koulutuksen kautta avaisi huikeita mahdollisuuksia Kenian koulumaailmassa."

Furaha Seed Academy -koulussa erinomaisia oppimistuloksia.

FSA -koulun työpäivät pyörivät jo rutiininomaisesti. Uusia oppilaita saapuu kauden alussa, joskus jopa keskellä kautta ja vanhempia oppilaita siirtyy ylemmälle asteelle.

Keniassa järjestetään vuosittain kouluissa suuret tasokokeet kaikille kahdeksannen luokan oppilaille. Vuonna 2016 tasokokeisiin osallistui se ryhmä oppilaita, jotka aloittivat opiskelunsa FSA -koulussa. Kaikki heistä sekä myös vuonna 2017 tasokokeisiin osallistuneista suoriutuivat kokeesta ja siirtyivät ylemmällle, secondary asteelle. Lisäksi viime syksynä kaikki koulunsa päättäneet (secondary school) oppilaat oli keväällä hyväksytty johonkin yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoiseen oppilaitokseen opiskelemaan mm. kaupallisia aineita, tekniikka tai maataloutta. Hyvät tulokset kertovat koulun erinomaisesta opetuksen laadusta. Päämäärätietoinen toimintamme laadun kehittämiseksi on tuottanut tulosta, josta oppilaat pääsevät hyötymään näissä tilanteissa.

Kokeisiin osallistui myös kaksi Riannas lastenkodin lasta, jotka ovat olleet kodissa sen perustamisesta lähtien, eli vuodesta 2005. Heillä on myös ollut etuoikeus osallistua koulutyöskentelyyn ”omassa koulussa”. Cedrick ja Christine ovat jo vastaanottaneet koetuloksensa ja tiedämme, että molemmat ovat päässeet läpi.

Kun kirjasto saadaan valmiiksi, kirjoja hyllyyn ja valokuitukaapelit tietokoneluokkaan, tukee kirjastokin omalta osaltaan oppilaiden koulunkäyntiä ja antaa mahdollisuuksia hyviin koulusuorituksiin.

Ulkoministeriön hanketuki

Seed ry on saanut ulkoministeriön hanketukea vuosina 2011 - 2016, mutta Sipilän hallituksen leikkaukset katkaisivat myös Seed ry:n saaman tuen. 43 %:n leikkaus kohdistui ennen kaikkea järjestöjen saamaan tukeen  Valtion uusimmassa budjettiesityksessä järjestöjen tuki laskee edelleen ollen yhtä alhaisella tasolla kuin viimeksi vuonna 2002.

https://www.kepa.fi/uutiset-media/tiedotteet/kehitysjarjestojen-rahoitusosuus-ennatyksellisen-alhainen

Toimittanut Irmeli Puntari

Kirjastosta iloa koko yhteisölle

Viivi Handolin perheineen oli kesän alussa tukemassa Furaha Seed Academyn kirjastohanketta. Hän kuvailee kokemuksiaan Kenian Yalassa seuraavassa.

Patrick Aweyon haave on lähellä toteutumista. Furaha Seed Academy -kirjastolla on jo kaunis tila koulun toisessa kerroksessa. Valoisa, rauhallinen huone on helppo kuvitella täyteen kirjoja ja pöytiä, joiden äärellä lapset lukevat, pelaavat ja opiskelevat.

Unelman toteutumiseen on kuitenkin vielä matkaa. Hyllyt, penkit, pöydät ja henkilökunta puuttuvat vielä, samoin ikkunoihin lasit ja lattiaan päällyste. Siksi rahoitusta kaivataan kipeästi.

Kirjoja on kertynyt jo parisataa, ja ne nököttävät nyt ahtaissa pinoissa Patrick Aweyon, koulun johtajan, huoneessa. Oppikirjoja, tietokirjoja, romaaneja, kuvakirjoja ja alkuopetuksen kirjoja.

Kustantamoista muun muassa Otava on lahjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja. Vantaan Rotaryklubi on luvannut lahjoittaa koulukirjat oppilaille. Lisää tarvitaan vielä, sillä Aweyo haluaa nähdä kirjaston täynnä elämää, palvelemassa paitsi koulun noin kahtasataa oppilasta ja koulun yhteydessä toimivan lastenkodin lapsia, myös kyläläisiä ja seudun asukkaita.

”Kirjasto tulee hyödyttämään koko yhteisöä. Sinne voivat tulla lukemaan kaikki. Jonkinlainen jäsenmaksu tarvitaan korjaamaan kadonneet tai rikkimenneet kirjat, mutta se on soviteltavissa varallisuuden mukaan. Kirjoja voi myös lainata kotiin.”

Kirjastoa suunniteltu jo vuosia

Kirjaston suunnitelmat ovat valmiina, sillä Aweyo on hionut niitä jo vuodesta 2009. Ajatus kirjastosta ja sen vieressä toimivasta tietokoneluokasta on kuulunut koulun suunnitelmiin alusta lähtien.

Niinpä Aweyo tietää jo, kuinka kirjat järjestetään hyllyihin, ja koulussa on nimetty kirjoista vastaava opettaja.

”Tuon pöydän ääressä istuu kirjastonhoitaja, ja tuossa säilytetään laukkuja ja reppuja”, Aweyo maalailee. Vartijakin tarvitaan, jotteivat lapset revi sivuja kotiin vietäväksi. Houkutus siihen on suuri, kun kirjoja ei muuten ole saatavilla.

Kirjastoa käytetään paitsi lukemiseen myös näyttelyihin, musiikkiin, pelaamiseen. Nyt seinällä on kuvataideopettaja Nina Luoman organisoima oppilaiden taidenäyttely. Seed ry kerää parhaillaan valokuvia Suomesta valokuvanäyttelyä varten.

Kirjat luetaan moneen kertaan

Gaurine Goldrick,  20, odottaa kirjastoa kovasti. Koulun lastenkodissa nuorukaiseksi varttunut avustaa koulussa ja aikoo opiskella opettajaksi, mikäli saa rahoituksen opintoihin.

Gaurine odottaa kirjastolta ennen kaikkea koulun jälkeistä toimintaa, paikkaa, jossa oppilaat ja opettajat voivat opiskella ja lukea iltaisin ja viikonloppuisin. Hänen haaveissaan kirjastossa voisi myös piirtää, ja siellä olisi käytössä värejä ja piirrustuslehtiöitä sekä kuvia katseltavaksi. ”Seinällä olisi kuva luurangosta ja karttoja tutkittavaksi.”

Gaurine lukee mielellään sikäli kun saa kirjoja käsiinsä. Joillakin kavereista on kirjoja kotonaan ja niitä kierrätetään. Kirjojen puutteessa samat kirjat luetaan monta kertaa. Luetuista kirjoista mieleen on jäänyt etenkin Steinbeckin Helmi.

”Kirjasto kerää kaiken tiedon yhteen”

Furaha Seed Academyssa kirjaston arvo tunnistetaan. ”Kirjasto on tiedon lähde. Kirjasto on moottori, joka käynnistää koko koneiston ja kerää kaiken tiedon yhteen”, innostuu Aweyo. Siksi kirjastosta pidetään erinomaista huolta.

Yksityiskirjastot ovat välttämättömiä, sillä vaikka Kenian kansalliskirjastolla on tavoitteena avata kirjastoja joka puolelle maata, tavoite on vielä kaukana.

Aweyolla on henkilökohtainen suhde kirjastohankkeeseen. ”Rakkauteni on tässä, kirjastoni on tässä”, hän nauraa. ”Ennen kuin lähden eläkkeelle, haluan nähdä lapset lukemassa kirjastossa.”

Häntä kuunnellessa mielikuvan näkee jo silmiensä edessä. Tämä projekti on saatava toimimaan!

Viivi Handolin

Freelancetoimittaja ja suomen kielen opettaja
Lastenkirjablogin Värikäs päivä kirjoittaja

Kirjastokortin saaminen Keniassa ei ole ihan helppoa

Korjaus tietoihin kirjojen lainaamisesta 

Väitin kohdassa "Kokemuksia kenialaisista kirjastoista...", että Kenya National Library Service -kirjastoista ei lainata kirjoja ulos. Olen saanut kuitenkin Facebookin ryhmästä "Kenian ystävät - Kenya Friends" seuraavat kommentit Nakurussa asuvalta Marjo Ochiengiltä:

Kirjastokortin hankinta Nakurussa vuonna 2013

"Kirjastokortit vihdoin taskussa! Eihän siihen tarvittu kuin kolme käyntiä kirjastossa, kopiot henkilöllisyystodistuksista, Jimmin pomon allekirjoitukset meidän molempien takaajaksi, avioliittotodistuksen näyttämisen ja mitähän vielä. Ja tällä kortilla pääsee saman ketjun kirjastoihin sisälle koko maassa! Siis pääsee sisälle, lainata ei voi kuin Nakurun toimipisteestä (yhden kirjan kerrallaan). Ja koska Jimmillä ei ole pomoa täällä Nakurussa (koska on itse täällä se pomo) meinasi kaatua kirjastokorttihaaveet siihen. Ei kelvannut pelkästään Nairobin päätoimiston esimiehen allekirjoitus ja puhelinnumero. Väittivät kivenkovaan, että kyllä Jimmillä pitäisi täällä Nakurussakin olla pomo. Mitenhän koko puljun omistaja sais täällä kirjastokortin?!"

Ja tässä vielä Marjo Ochiegin jatkokommentit:

Joo, ne ei millään voineet käsittää sitä, että Jimmillä ei Nakurussa ole pomoa. Vaativat myös jonkun toisen, luotettavan henkilön puhelinnumeron, johon voivat soittaa jos tarve vaatii. Jimmi antoi sitten kollegansa vaimon numeron. Sitten kehtasiva vielä epäillä, kun Jimmi sanoi, että tämä on mun vaimo. No, hän näytti niille kopiota meidän avioliittotodistuksesta (mitä näköjään tarvitaan joka paikassa), niin sanoivat sitten, että laskivat vain leikkiä. Että ettekö te ymmärrä vitsiä. Sanoin että tässä vaiheessa ei naurata kun kolmatta kertaa yhden kirjastokortin takia joutuu ramppaamaan. Viisumin saaminen tähän maahan on niin helppoa, mutta kirjastokortin hommaamiseen menee monta tuntia! Mitähän tapahtuu, jos kirja (se ainokainen raukka) on pahasti myöhässä??

Irmeli Puntari

Tietotekniikka FSA -kirjastossa

tarjoaa uudenlaisia palveluja Furaha Seed Academy (FSA) -koulun oppilaille ja Yalan kyläläisille. Tietotekniikka tekee vasta tuloaan kenialaisiin kouluihin. Yliopistossa se on jo oppiaineena, mutta pääsyä oppilaitoksen tietokoneille, tekemään tehtäviä ja harjoittelemaan, joutuu odottamaan. Tietokoneita on vähän.

Perusopetuksessa tilanne on vielä kehittymättömämpi. Välineitä opetukseen ei yksinkertaisesti ole. Monet maaseutukoulut toimivat vielä ilman sähköä ja ovat siten ilman edellytyksiä käyttää tarvittavia laitteita. Kysyntää tietotekniikan tiedoille ja taidoille on. Digitalisaation muutoksen yhteiskunnassa näkee suurissa kaupungeissa. Niissä sijaitsevat tulevaisuudessa haviteltavat työpaikat, jotka avautuvat niille, joilla on ollut mahdollisuus hankkia tarvittava osaaminen.

FSA -kirjaston it-luokka.

Valokuitukaapeli 

on rakenteilla kohti Yalan kaupunkia ja FSA -koulua. Odotamme mahdollisuutta kytkeä koulu kiinteään, laajakaistaiseen nopean yhteyden verkkoon. Tarkkaa aikataulua on mahdoton ennustaa, mutta tulevaisuudessa koululla on mahdollisuus päästä verkkoon ja sitä myötä tietotekniikan ja vapaan tiedonsaannin ja jakamisen hyödyntäminen koulun työskentelyssä ja opetuksessa avautuu. Opettajilla on oman koulutuksensa myötä taidot tietotekniikan opettamiseen. Koulun kirjastosiivessä sijaitsevassa it-luokassa jo olevilla laitteilla päästään hyvään alkuun. Laitteita täydennetään tarpeen mukaan.

It -taitojen opettaminen 

Yalan kylän asukkaille ja puitteiden luominen vapaan tiedonsiirron käyttöön on yksi kirjastopalvelun tavoite. Yleiseen käyttöön soveltuva järjestelmä erotetaan it-luokasta ja ne tietokoneet sijoitetaan lukusalin puolelle.

Suomalainen perhe asui kesäkuun Yalassa ja toimi siellä mm. opettajien ja oppilaiden tukena.

Internet mahdollistaa monenlaisen yhteistyön. Kirjastossa voidaan järjestää esim. kursseja eri aiheista verkon välityksellä. Oppilaille mahdollistuu yhteistyö vaikkapa suomalaisten koulujen kanssa. Oman asuinpaikan kulttuurin, elämäntapojen ja elinolosuhteiden vertaaminen, henkilökohtainen verkottuminen, opiskelu verkon kautta jne. on klikkauksen päässä.

Erkki Kyllönen

Kokemuksia kenialaisista kirjastoista 2010 -luvulta

Kirjastojen koulukirjat ovat kovassa käytössä.

Lupasin kirjoittaa joitakin ajatuksia omista kirjastokokemuksistani Keniassa. Yritin vähän etsiä asiasta myös taustatietoja.

Furaha Seed Academy (FSA) -kirjaston kirjasto

Aloitan loppupäästä. Keväällä 2016 pääsin tutustumaan Yalassa Länsi-Keniassa Furaha Seed Academy -koulun kirjastohankkeeseen. Suomi-Kenia Seuran hallituksessa olimme haikailleet kirjastoprojektista, mutta vähäisten voimavarojen vuoksi siitä ei ollut tullut mitään. Vaikka mahdollisuuksia olisi ollutkin. Mieluista yhteistyötä Seed ry:n kanssa oli viritelty ja ennen jatkoa halusin käydä tutustumassa kouluun ja erityisesti koulun kirjasto -hankkeeseen.  Kirjaston rakennustyömaa oli jo hyvin pitkällä, mutta sisäosien viimeistely oli vielä kesken. Rahan puute on pitkittänyt rakennuksen valmistumista ja toiminnan aloittamista. Toivon, että nyt aloitetut Harambee -projektit sekä Keniassa että Suomessa tuovat rahaa niin paljon, että kirjastosta tulee elävä koko yhteisön olohuone.

Kuvissa FSA -kirjaston rakennusvaihe keväällä 2016.

Nakuru Training Instituten (NTI) kirjasto

Ensimmäinen kosketukseni kenialaiseen kirjastoon tapahtui vuonna 2010, kun olin vapaaehtoistyössä Nakuru Christian Professionals Associationin 2000 -luvun alkupuolella rakennuttamassa ammattikoulussa Nakuru Training Institutessa. Koulun rakentamisessa oli mukana suomalainen kumppani Nakurun Lapset ry ja rakentamiseen saatiin Suomen ulkoministeriön hanketukea noin 10 vuoden ajan. Kouluun suunniteltiin heti alussa myös kirjasto, jossa oppilaat voivat tehdä koulutehtäviään. Kirjasto palveli ainoastaan koulun oppilaita sekä henkilökuntaa.

Ensimmäisen vierailuni aikana ostin paikallisesta kirjakaupasta useiden kenialaisten kirjailijoiden kirjoja. Niiden löytäminen ei ollut helppoa, sillä kirjakaupat olivat täynnä pääasiassa koulukirjoja. Oppilaiden keskuudessa lukuintoa riitti, kirjat lainattiin lähes käsistä. Kirjaston hyllyyn ei ollut varaa ostaa kaunokirjallisuutta, vaan hyllyt täyttyvät pääasiassa lahjoitusvaroin saadusta ammatillisesta kirjallisuudesta ja lisäksi siellä on luettavissa päivän sanomalehdet. Useimmat kirjat oli saatu lahjoituksina. Löysin vuonna 2014 kirjastosta yllättäen myös suomalaisten Maija Baricin ja Kristiina Louhin mainion The Puppet Theatre -kirjan. Tässä linkki koulun verkkosivulle: http://ncti.ac.ke/

Kenyan National Library services -kirjasto Nakurussa

Bongasin kuvia kirjastosta suomalaisen kirjastonhoitajan Facebook -sivulta. Hän kehui kirjastoa hyvin moderniksi ja mieleen jäi mm. maininta samoista Suomessakin käytössä olevista kansainvälisesti hyväksyistä kirjojen luokitusjärjestelmistä. Seuraavalla Kenian vierailullani pyysinkin yhtä nakurulaista ystävääni mukaan kirjastovierailulle.

Kirjastossa jouduimme valokuvaamispyynnön vuoksi kirjastonjohtajan huoneeseen, jossa kehkeytyi pitkä keskustelu kirjastolaitoksesta. Johtaja oli hyvin kiinnostunut suomalaisista kirjastoista samoin kuin jonkinlaisen yhteistyön rakentamisestä. Erityisesti häntä kiinnosti kirjojen lainaaminen, sillä kirjojen lainaaminen kirjastosta kotiin ei siellä ollut mahdollista. Kirjoja sai käyttää ja lukea vain kirjastossa. Lisäksi hämmästyttävää hänestä oli, että Suomessa myös musiikki- ja elokuvatallenteita lainattiin asiakkaille.

Kirjastossa on hyvät tilat tietotekniikan käytölle, myös lasten käyttöön on tarjolla omia tietokoneita. Hienolla lastenosastolla oli vierailun aikana meneillään joku lastentapahtuma. Myös nuoria houkutellaan kirjastoon, lue vastikään järjestetystä nuorten koodaustapahtumasta: coding-skills-training-to-youth

Lastenosasto

Kirjaston lukusali

Kenya National Library services

Vasta tätä blogitekstiä kirjoittaessani ryhdyin ihmettelemään, mikä se Kenyan National Library services oikein on. Verkkosivujen mukaan se perustettiin 1965 Kenian hallituksen säätämällä lailla. Kirjasto tukee alueellisia ja paikallisia kirjastoja mm. antamalla neuvoja kirjastojen perustamiseen ja ylläpitoon, kirjojen luokitusjärjestelmiin, sen tehtävänä on kehittää ja luoda muita uusia palveluja kirjastoille sekä edistaa kirjastojen kautta kansakunnan luku- ja kirjoitustaitoa. Kirjastolaitoksen uskotaan tukevan erityisesti köyhiä yhteisöjä sekä kaupungeissa että maaseudulla. Verkkosivulle pääsee tämän linkin kautta http://knls.ac.ke/index.php

Kirjasto on harvinaista herkkua

Kenya National Library servicen sivulla on paljon asiaa ja hyviä päämääriä, mutta kuitenkin oma kokemukseni on, että kirjasto on Keniassa enemmän poikkeuksellinen ylellisyys kuin jokaisen kansalaisen saavutettava palvelu. Siksi yritin selvittää maassa olevien kirjastojen määrää.  Julkisia kirjastoja näyttää olevan suurin piirten yksi tai kaksi per piirikunta, aina ei sitäkään. Tässä linkki Wikipedian tietohin kenialaisista kirjastoista.

Keniassa helpoimmin kirjaston 

löytää yliopistosta, joissa se on nimenomaan opiskelupaikka. Opiskelijat asuvat yleensä pienissä solukämpissä, joissa on käytännössä vaikea keskittyä tenttiin lukemiseen. Siksi kirjastojen lukusalit ovat hyvin täynnä varsinkin tenttiaikoina. Opiskelurauha voi olla vaikeaa alemman asteisissakin oppilaitoksissa, joissa sisäoppilaitoksissa esim. lukioikäisten makuusalit saattavat olla lukittuina koulupäivän aikana ja yhdessä huoneessa saattaa nukkua kerrossängyissä 10 - 20 oppilasta.

Eldoretin yliopiston kirjaston lukusali keväällä 2014

KCA -yliopiston kirjasto

Kummilapseni Mildred opiskelee Nairobissa yksityisessä KCA -yliopistossa, jossa opiskellaan mm. kaupallisia aineita ja informaatioteknologiaa. Yliopistojen kirjastot ovat usein saaneet nimensä jonkun paikallisen tunnetun henkilön mukaan, niinpä KCA- yliopiston kirjaston nimeksi on valittu Martin Odour Otieno Library. Otieno on opiskellut Nairobin yliopiston lisäksi mm. Harward Business Scoolissa USA:ssa ja tehnyt merkittävän uran pankkimaailmassa. Tässä linkki yliopiston kirjaston sivulle: Martin Oduer-Otieno Library

Tavallinen koulukirjasto

Olen matkoilla nähnyt myös pienimuotoisia kirjastoja tavallisissa kouluissa, turvakodeissa ja lastenkodeissa. Silloin usein on kyse vain muutamasta hyllymetristä tai vähän isommasta kirjahyllystä. Mutta päämäärä on hyvä, lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen.

Ibby Finland ry:n kirjastohanke Victoriajärven rannalla

Tähän loppuun vielä lainaus Ibby Finlandin tukemasta kirjastohankkeesta Keniassa. 

"Ibby Finlandilla on kehitysyhteistyöhanke Keniassa Victoriajärven rannalla sijaitsevassa Osiri Beachin kalastajakylässä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa Osiri Beachin alueella kohentamalla asukkaisen lukutaitoa. 

Kirjasto on ainoa koko Homa Bayn piirikunnassa ja lähin kirjasto sijaitsee 60 kilometrin päässä Kisiissä. Kirjasto toimii perinteisessä mutaseinäisessä pyöreässä rakennuksessa kirjailija Adrian Onyandon perheen mailla. Kirjastoa käyttää päivittäin noin 20 ihmistä ja koulujen loma-aikana noin 50 ihmistä. Kirjastossa luetaan yhdessä ääneen Reading Party -tapahtumissa."

Ibby Finlandin suureksi ansioksi on luettava myös se, että se on tuottanut ensimmäisen luonkielisen aapisen. Yksi syy lasten lukutaidon heikkouteen Keniassa voi olla se, että suuri osa lapsista ei voi käydä koulua omalla äidinkielellään.

Lisää tietoa Ibby Finlandista: https://ibbyfinland.wordpress.com/kehitysyhteistyo/

Irmeli Puntari

FSA -kirjasto – Oppimisen ja osaamisen keskus

Kirjasto on meille suomalaisille ollut erinomainen mahdollisuus tutustua eri maiden kirjailijoiden tuotantoon ja sitä kautta avartaa maailmankuvaamme. Matkailu ei aina ole ollut niin runsasta kuin se nykyään on. Lainattavat kirjat ovat mahdollistaneet tiedon saannin ja mielikuvien luonnin muista maista, kulttuureista ja ihmisistä.

Keniassa kadulla myydään paljon käytettyjä koulukirjoja.

Keniassa kirja

on monelle ylellisyystuote. Kirjakaupoissa on pääasiassa koulukirjoja, joita myydään myös kaduilla käytettyinä. Edes lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Ei ole takeita, että jokaisella oppilaalla olisi omat koulukirjat. Niitä ei välttämättä ole edes saatavissa ja jos on, niin hinta on rajoittavana tekijänä niiden hankinnalle. Suullisesti kerrottu ja toistettu tieto on yleistä koulujenkin opetusmenetelmänä.

FSA (Furaha Seed Academy) -koulun kirjasto tuo aivan uusia mahdollisuuksia oppilaiden ja opettajien ulottuville. Vastaavaa saa lähiseuduilta ja vähän kauempaakin hakea.

Koulukirjat

uuden opetussuunnitelman mukaisesti kaikille FSA -koulun oppilaille on sitoutunut omalla tukihankkeellaan kustantamaan Vantaan Rotaryklubi ry. Kirjat sijoitetaan kirjastoon, josta opettajat ja oppilaat voivat lainata niitä.

Kaunokirjallisuutta

on jo nyt kirjaston kokoelmissa. Yksin tai lukupiirissä lukemalla saa mielikuvituksen lentämään. Afrikkalaiset eläintarinat, kenialaisten kirjailijoiden teokset samoin kuin Viisikot, Harry Potterit, muumit ja monet muut kirjat tuovat tarinoillaan jännitystä koulun ja lastenkodin lasten vapaa-aikaan.

Lukemisen hyödyt

ovat moninaisia ja tutkitusti tunnustettuja. Parempi koulumenestys, sosiaalisuuden lisääntyminen, kyky käsitellä vaikeita asioita omassa mielessään, kommunikoida perustellen sanomaansa, rikkaan puhetaidon kehittyminen, mahdollisuus kasvaa aktiivisempaan nuoruuteen ja aikuisuuteen jne. Kaikki nämä ovat ihmistä kehittäviä ominaisuuksia!

Oman osansa kirjastoon tuo mahdollisuus päästä internettiin ja sitä kautta käsiksi tietoon ympäri maailmaa.

Erkki Kyllönen

Miksi minä tuen Harambeeta?

Lukeminen – ei se niin helppoa ole!

Harrastan lukemista. Luen aktiivisesti, lähes päivittäin. Arvostan lukemalla hankittua tietoa ja sen siirtämistä päivittäiseen elämään. Kun lapseni olivat pieniä, luin heille kirjoja ja nyt kun on mahdollisuus lukea kolmannelle polvelle, teen sen ilolla jälleen. Näen kuinka luettu, kuultu, kertomus, satu tai runo vaikuttaa lapsen kehitykseen.

Mutta huomaammeko virheet, joita lukiessamme teemme? Tai tiedostammeko mistä virheet johtuvat? Itse olen elämässäni törmännyt tähän asiaan. Mitä kun k,m,r,s kirjaimet vaihtavat paikkaa? Mitä kun kirjoittaa kirjaimen e ja paperilla tai näytöllä onkin numero 4? Mitä kun auton rekisterinumeroa ei saa selville ennen kuin useamman lukukerran jälkeen. Z,X ja G kirjaimet sekoittuvat tai vaihtavat paikkaa. Lukihärö!

Lukihäiriöni johtuu ristikkäisdominanssista. 

Aivoni välittävät viestejä ensisijaisesti oikean käteni ja jalkani kanssa. Kun kirjoitan, olen oikeakätinen. Kun lähden kävelemään, olen oikeajalkainen. Mutta kun katson, vasen silmäni on se, joka välittää ensisijaisesti viestiä. Tästä seuraa häiriöitä viestinvälityksessä.

Mikä siis avuksi? 

Wikipediaa siteeratakseni: "Lukivaikeuden hoitamiseen voidaan käyttää muun muassa neuropsykologista kuntoutusta ja puheterapiaa. Tavallisin ja tutkituin menetelmä on kuitenkin sellainen erityisopetus, jonka tavoitteena on fonologisen tietoisuuden (tietoisuuteen ottaa kieli tietoisen tarkastelun alle) kehittäminen. Kuntoutuksen ajankohta on yleensä lukemaan oppimisen yhteydessä. Sen tehoon vaikuttaa merkittävästi lapsen motivaatio ja lukuharrastus." 

Aktiivinen lukeminen on hyväksi!!

En ole yksin harmini kanssa. Tämä on yleistä – meitä on paljon! Myös Afrikassa – Keniassa.

Miksi tuen FSA -kirjasto – Oppimisen ja osaamisen keskus Harambee kampanjaa? 

Tässä on yksi hyvä syy. Yalan lapsille tuskin on parempaa apua tarjolla? Lukeminen auttaa, vaikka ei edes tietoisesti hoitomuotona käytettynä, lapsia kehittymään, oppimaan, lukemaan paremmin, oikein, sisäistäen, vaikeudet voittaen, kehittyen ihmisenä...

Mielestäni Kirjasto Keniaan on huippujuttu! Annan sille täyden tukeni!

Erkki Kyllönen 

(Kirjoittaja on blogin pääkirjoitusten kirjoittaja kuukausilta touko-, kesä- ja heinäkuu) 

Kirje Yalasta

FSA -koulun yhteydessä olevan Riannas -lastenkodin lapset pääsevät nauttimaan kirjaston palveluista. Koulupäivän jälkeen kirjat ilahduttavat, niitä lukiessa lukutaito kehittyy ja lasten mielikuvitus matkaa kuvien ja kertomusten mukana. Ohessa muutamia lainauksia viimeisimmästä kirjeestä, joka Yalasta saapui.

Rosemary
loves to read story books even though she doesn´t know to read and she doesn´t really understand the language if you read for her. But she enjoys seeing the pictures and pretending to read while the bigger ones are also reading. She still loves playing games and is really active.

James
loves to spend his free time playing games and reading storybooks. His reading skills have really improved lately. He keeps reading his favorite book again and again.

Kenneth
is performing well and active with doing his homework and spending time with storybooks to improve his reading skills. He really enjoys in playing board games and doing sports.

Emma
is still big fan of photographing.

Furaha Seed Academy (FSA)

on suomalaisen Seed ry:n avustuksella rakennettu koulu Länsi-Keniassa, Yalan kylän keskustassa. Koulu tarjoaa esi -ja alemman asteen opiskelumahdollisuudet vuonna 2005 perustetun Riannas Furaha -lastenkodin lapsille ja Yalan muille koululaisille. Kylän lapset maksavat koulunkäynnistään. Lukukausimaksuun sisältyy kouluruokailu.

Kimmoke kouluprojektiin

syntyi noin kymmenen vuotta sitten halusta luoda hyvät opiskelumahdollisuudet lastenkodin reilulle 40 lapselle. Alueen yleisissä kouluissa luokkakoot ovat erittäin suuria ja opettajien työskentelymahdollisuudet heikkoja. Välineitä opettamiseen ja oppimiseen puuttuu. Näistä johtuen oppimistulokset ovat huonoja ja koulupudokkuus yleistä.

FSA -koulu

on paikallisten hallinnoima ja omistama. Koulun päivittäistä toimintaa johtaa Patrick Aweyo  yhdessä Tom Josephin kanssa.

Koulun opetuksesta vastaa rehtori yhdessä 16 opettajan kanssa. Oppilaita koulussa on reilut 200. Koulussa noudatetaan Kenian opetussuunnitelmaa ja käytetään sen mukaisia oppikirjoja. Oppimistulokset ovat olleet rohkaisevia. Laadukas opetus ja hyvät työskentelymahdollisuudet tarpeen mukaisin välinein ovat poikineet kerta toisensa jälkeen hyviä tuloksia ja koulun taso on laajalti tunnustettu.

Seed ry

on panostanut erityisesti koulun hallinnon kehittämiseen. Vuosittain järjestettävissä seminaareissa koulun hallinto on luonut itselleen rakenteet hyvälle johtamistavalle. Seminaarin pääluennoitsijoina ovat toimineet Marjo Kyllönen yhdessä kenialaisten Zedekai ja Joy Otolon kanssa.

FSA -kirjasto – Oppimisen ja osaamisen keskus

tuo omalta osaltaan lisäarvoa koululle. Mahdollisuus itsensä sivistämiseen kirjojen, taiteen, vapaan tiedonsaannin ja kehittävän kulttuurin kautta avaa oppilaille ja kylän väelle uuden maailman kirjaston valmistuttua!

Erkki Kyllönen